Sote-uudistusta on veivattu maassamme neljän eri hallituksen aikana. Nyt kun uudistus viimein toteutuu, on ilmassa turnausväsymystä. Miksi asiasta pitäisi jaksaa kiinnostua? Miksi äänestäisin aluevaaleissa?
Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtajat Jukka Alasentie ja Jaakko Herrala vastaavat.
Yksi asia on Alasentien ja Herralan mukaan harvinaisen selvä: aluevaaleista ei kannata olla kiinnostumatta.
Tammikuussa valittava aluevaltuusto nimittäin päättää monista meille tärkeistä palveluista. Miten paljon lääkärin pakeilla käynti saa maksaa? Entä missä sijaitsee lähin lääkärin vastaanotto? Rakennetaanko johonkin Pirkanmaan kolkkaan uusi sote-keskus? Missä ja minkälaisia palveluja voidaan hoitaa nykyistä enemmän etänä ja diginä?
”Tällä hetkellä ihmisiä puhuttavat eniten palveluverkkoon liittyvät asiat. Nämä ovat tärkeimpiä asioita, joista valtuusto aikanaan linjaa”, Jukka Alasentie toteaa.
Valtuusto joutuu miettimään, mikä on sellaista palvelua, mikä viedään kotiin asti, mikä voi olla liikkuvaa palvelua ja mikä on sellaista palvelua, minkä tarvitsee olla tietyssä toimipisteessä.
”Uusi valtuusto joutuu tasapainoilemaan sen kanssa, missä on järkevää säilyttää palvelut fyysisesti ja minkälaisissa asioissa voidaan hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia”, Alasentie sanoo.
Alasentien mukaan Pirkanmaalla on tehty paljon työtä tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisessä. Hän puhuu digiloikasta. Noin 30 – 40 prosenttia palveluista voitaisiin jonain päivänä järjestää digisti, mikäli tekniset ratkaisut antavat myöden ja laitteet toimivat.
Millaiset palvelut, millaiset asiakasmaksut?
Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei saisi olla eroja Pirkanmaan sisällä eikä hyvinvointialueiden välillä.
”Erot kuntien välillä ovat nyt suuria. Terveyspalveluiden taso vaihtelee. On erilaisia kriteereitä hoitoonpääsyn suhteen ja asiakasmaksuissa on eroja. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu”, Jaakko Herrala sanoo.
Vaaleissa valittavat 79 valtuutettua päättävät siis siitäkin, millaisella aikataululla ja miten palveluja Pirkanmaalla yhdenmukaistetaan.
Muutosjohtajien mukaan jossakin paikassa palvelut voivat muuttua kuntalaisten näkökulmasta huonompaan suuntaan, jossakin toisaalla suunta on parempaan.
Hyvinvointialueet saavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvittavan rahoituksen uudistuksen alkuvaiheessa valtiolta. Lisäksi hyvinvointialueet voivat periä voimassaolevan lainsäädännön mukaisia asiakas- ja muita käyttömaksuja.
”Kesästä asti asiakasmaksut ovat tulleet alaspäin. Asiakkaille se on merkinnyt matalampaa kynnystä hoitoon hakeutumiselle. Tämä on jatkossa aivan keskeinen asia. Se, mille tasolle maksut viritetään, vaikuttaa isosti budjettiin.”
Pirkanmaan suurin työnantaja
Sote-uudistuksen myötä Pirkanmaalle syntyy Suomen suurin hyvinvointialue, joka vastaa yli puolen miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueesta tulee myös Pirkanmaan suurin työnantaja.
Kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirin henkilöstö etuineen siirtyy vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palvelukseen.
Muutosjohtajien mukaan ylintä johtoa voidaan mahdollisesti valita uudestaan, mutta perustason työntekijöiden suhteen ei varsinkaan alkuun tapahdu mullistuksia. Noin 19 000 ihmisen tehtävät ja palkkaus säilyvät nykyisellään.
”Tulevaisuudessa palkkoja on toki tarkoitus yhdenmukaistaa. Palkkaharmonisaation lisäksi aluevaltuusto linjaa monista muistakin henkilöstöasioista”, Jukka Alasentie sanoo.
Millainen on hyvä aluevaltuutettu?
Kun on käyty läpi vaaleilla valittavan päättäjäjoukon tehtävälistaa, voinee jokusen ajatuksen suoda sille, millainen on hyvä aluevaltuutettu. Pitäisikö valtuusto täyttää vain sote-alan asiantuntijoilla?
”Ei. Valtuuston olisi hyvä peilata koko yhteiskuntaa. Laaja-alaisuus on vahvuus. Tarvitaan myös ymmärrystä palveluiden kehittämisestä ja innovaatioista sekä talousosaamista”, Jaakko Herrala sanoo.
Muutosjohtajat eivät suoraan ota kantaa siihen, miten tärkeää on saada jokaisesta kunnasta päättäjiä Pirkanmaan hyvinvointiasioista linjaamaan. Kunnallista edustusta tärkeämpänä he näkevät sen, että valtuustosta löytyy esimerkiksi vammais-, vanhus- ja mielenterveyspalveluiden asiantuntijuutta.
”Kokonaisuus ei kärsi siitä, jos aivan jokaisesta kunnasta ei ole edustajaa. Mutta erilaisillla alueilla ja erilaisissa olosuhteissa eläviä päättäjiä on tärkeää saada mukaan”, Jukka Alasentie tuumaa.
”Ei ole demokratian kannalta hyvä, jos joku alue, ammattikunta tai puolue on aluevaltuustossa yliedustettuna. Ei sellainen kokonaisuus kuvaisi Pirkanmaan asukkaita.”
Tulevien aluevaalien äänestysprosentti on etukäteen herättänyt huolta julkisuudessa. Alasentie ja Herrala ovat kuitenkin toiveikkaita ihmisten äänestysaktiivisuuden suhteen. Perinteisesti kuntavaaleissa moni äänestäjä on arvottanut terveyspalvelut ykkösasiaksi.
”Miksi ihmiset eivät äänestäisi nyt, kun on kyse näiden palveluiden tulevaisuudesta?”
Pirkanmaan hyvinvointialue
- vastaa vuodesta 2023 lähtien Pirkanmaalla muun muassa seuraavista julkisista palveluista:
- perusterveydenhuolto, terveysasemien vastaanottotoiminta ja vuodeosastot, erikoissairaanhoito (esim. Taysin sairaalat), ensihoito (esim. ambulanssit), palo- ja pelastustoiminta, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito ja kuntoutus.
- Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
