On helppo ajatella, miten hienosti kivi muuntuukaan kuvanveistäjän käsissä. Taiteilija Ari Virtasta kuunnellessa alkaa kuitenkin ymmärtää, että kivelläkin on luonne ja oma tahto. Oli kyseessä sitten graniitti, hiekkakivi tai Carraran marmori – ei työstettävä materiaali välttämättä ota vastaan mitä tahansa käskyjä.
”Kivi on aina yllätys. Katso miten marmorin eri sävyt näkyvät tässä veistoksessa”, sanoo Virtanen ja osoittaa Metsän laitaa I -nimistä työtä. Siinä lentävät linnut, joista jotkut ovat ruskean sävyisiä.
Kyseinen työ on syntynyt vuonna 2005 ja on Galleria Akselissa Sastamalassa pidettävän näyttelyn vanhin. Veistosten lisäksi näyttelyssä saa tutustua Ari Virtasen maalauksiin.
Näyttelyn nimi, Metsän laitaa, kertoo paljon. Metsästä ja luonnosta Virtanen ammentaa taiteeseensa. Hän sanoo luontoteeman vain ajan oloon syventyneen ja vaikuttaneen ilmaisun puhdistumiseen.
Virtasen tekemisen ydin on piirustustaito. Hän katsoo maailmaa usein piirustuslehtiön kautta. Piirustusvälineet kulkivat viime suvenakin taiteilijan mukana muun muassa Vehmaanniemeen sekä Heli-vaimon suvun mökille.
”Kesä on parasta aikaa olla ulkona ja piirtää. Metsästän varjoja. On tärkeää tarkkailla päivän kulkua ja auringon asemaa. Valot ja varjot saavat aikaan muutoksia. Maisema ei ole koko ajan sama”, Virtanen toteaa.
Vehmaanniemeä Virtanen kehuu uskomattoman hienoksi alueeksi. Häntä miellyttää sen luonnontilaisuus. Lahot on jätetty paikoilleen, puuvanhukset saavat kaatuilla omia aikojaan.
Merkitykselliseksi ovat tulleet myös kotipihan monet kasvit. Virtanen asuu 1870-luvulla valmistunutta päretaloa Stormissa. Työpajan läheisyydessä virtaa Ekojoki. Luonto ja vuodenaikojen vaihtelu vaikuttavat taiteilijan työhön. On aineiston keruun ja sen työstämisen aika.
”Ammennan piirustusretkistäni sekä maalauksiin että veistoksiin. Kun ilmat kylmenevät, on hyvä vetäytyä lämmittämään taloa ja keskittyä kuvanveistoon”, hän juttelee.
Virtanen sanoi jo kauan sitten ei plastiselle kuvanveistolle. Hänen teoksensa eivät ole kiveen vangittuja kuvia ja hetkiä, vaan kokonaisuus tuntuu elävältä. On liike ja rytmi. Voi kuvitella ja nähdä tuulen puhaltavan syksyn lehtiä, kasvien jatkavan kasvamistaan ja hahmojen liikkuvan.
Vuodenaikojen mukaan nimettyjen töiden keskiössä on feminiinen hahmo. Virtanen sanoo, että hahmojen fyysistä ulkomuotoa tärkeämpää on miettiä symbolista tasoa. Jatkuvuutta ja voimaa.
”Olen kasvanut vahvojen pohjanmaalaisten naisten ympäröimänä. He sinnittelivät ja selviytyivät. Ehkä se on vaikuttanut”, taiteilija miettii.
Metsän laitaa -näyttely Galleria Akselissa (Asemakatu 16) vielä 15.12. saakka. Avoinna klo 12 – 18. Vapaa pääsy.