Isännöitsijä Kari Kaajan puhelin on soinut viime päivinä tiuhaan. Syy on sellainen, jonka tiimoilta isännöitsijää ei ole ennen lähestytty. Nimittäin Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
”Sota huolettaa ihmisiä, ja moni kerrostaloasuja on kysynyt, mikä on heidän talonsa väestönsuojan tilanne”, Kaaja kertoo.
”En ole kokenut vastaavaa. Muutamat yli 80-vuotiaat ihmiset ovat miettineet, pitääkö heidän vielä toisen kerran elämässään mennä pommisuojaan.”
Useimmissa Kaajan tuntemissa Vammalan alueen kerrostaloissa väestönsuoja on varasto- tai harrastekäytössä. Jos talosta ei väestönsuojaa löydy, on se naapuritalossa.
Jos tosipaikka tulisi, eli viranomaisilta tieto väestönsuojan tarpeesta, pitäisi väestönsuoja tyhjentää 72 tunnissa eli kolmessa vuorokaudessa ja laittaa käyttökuntoon.
”Täällä se tarkoittaisi sitä, että asukkaiden pitäisi viedä tavaransa pois. Häkkivarastojen seinät purettaisiin”, selvittää Kaaja uudehkossa Asunto Oy Hietalanrannassa.
Juuri nyt talon koneellinen ilmastointi humisee väestönsuojassakin. Jos suoja otettaisiin käyttöön, ilmastointi suljettaisiin.
”Nämä kaksi kojetta täällä laitettaisiin toimintaan ja ne tuottaisivat helpotusta sisäilman suhteen”, Kaaja esittelee.
Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan
tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.
”Tiivistäminen on tärkeää, jotta ulkoa ei pääse tilaan esimerkiksi myrkyllistä kaasua.”
Varusteita käymälöistä sulkutelttaan
Myös talossa kulkeva kunnan vesijohto väännettäisiin suojasta käsin kiinni. Jokaisesta väestönsuojasta pitäisi löytyä puhtaita vesisäiliöitä, jotka vaaratilanteessa täytettäisiin.
”Tilapäisiä wc-pyttyjä kuuluu myös olla, sekä joditabletteja ja tiettyjä työkaluja”, Kaaja luettelee.
Erikoisimmasta päästä oleva tarpeellinen varuste on sulkuteltta.
Kaaja osoittaa väestönsuojan sisäänkäynnin ympärillä olevia puisia listoja. Kyseessä ei ole mikään koristelista, vaan kiinnityskehys, jonka avulla teltta saadaan tiivistettyä seinään. Teltan rooli on estää vaarallisia aineita sisältävän ulkoilman pääsy sisälle.
Kiinteistön hoitajan on huolehdittava, että suojan metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella.
”Tärkeää varautumista ovat kymmenen vuoden välein tehtävät tiiveystestit. Niillä varmistetaan, että haitalliset aineet todella pysyvät suojan ulkopuolella.”
”Eräässä vuonna 2008 rakennetussa talossa huomasimme, että joditabletit olivat vanhentuneet jo vuonna 2014. Tämä asia on onneksi suhteellisen helppo korjata”, Kaaja toteaa.
Pirkanmaalla vain yksi yleinen väestönsuoja
Julkisuudessa väestönsuojat ovat herättäneet keskustelua. Sastamalassakin on pohdittu, onko esimerkiksi omakotiasujille suojaa tarjolla.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen sanoo, että hänenkin puhelimensa on viime päivinä soinut tiuhaan. Ihmiset ovat kyselleet väestönsuojista myös sähköpostitse.
”Yleinen viesti pelastuslaitoksen puolelta on, että Suomeen ei kohdistu mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottomääräysten antamista tai joditablettien käyttöä”, Toivonen korostaa.
Toivonen toteaa, että yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Muista väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat.
”Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse.”
Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Lain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa yli 1200 neliömetrin suuruiseen uudisrakennukseen.
”Aiemmin, vielä kymmenen vuotta sitten laki oli tiukempi, ja suojan rakentamista määrittävä raja oli yli 600 neliötä.”
Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.
Pirkanmaalla on vain yksi yleinen väestönsuoja Liisankalliolla Tampereella. Se vetää noin 600 ihmistä.
”Koska tiloja on rajallisesti, poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mahdollistaisivat rakennusten haltuun ottamisen väestönsuojiksi”, Toivonen sanoo.
Mahdollisesti myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia osoitettaisiin suojatiloiksi asevaikutuksia vastaan. Toivosen mukaan lähtökohtana on, että ihmisille osoitetaan väestönsuoja muutaman sadan metrin säteeltä.
Vaihtoehtona on myös, että ilman väestönsuojaa olevat asukkaat evakuoidaan pois vaara-alueelta.
Mitä mukaan väestönsuojaan? Mitä ei saa tuoda?
KYLLÄ: Omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten, juomaa, henkilökohtaiset
lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta), taskulamppu ja paristoja, joditabletteja ja lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä) sekä tarvittaessa korvatulpat.
EI: Lemmikkejä, alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.)
eikä pahanhajuisia tuotteita. Suojassa ei saa tupakoida.
