Kulttuuritalo Jaatsilla avautui tiistaina taidenäyttely, joka taatusti säväyttää. Sastamalalaisen Mikko Ylisen Otteita unipäiväkirjasta -näyttely esittelee 67 öljyvärimaalausta, jotka eivät neljää poikkeusta lukuun ottamatta ole ennen olleet yleisön nähtävillä. Maalaukset ovat syntyneet reilun kahden vuoden aikana.
”Vaikutteita työt ovat saaneet varmaankin eniten surrealismista. Myös renessanssin kaudesta sekä muusta vanhasta taiteesta inspiroituneita näkymiä lienee löydettävissä”, Ylinen sanoo.
Pääsääntöisesti maalaukset ovat esittävää taidetta, mutta mukana on myös matematiikalta haiskahtavia abstrakteja töitä.
Näyttelyvieras, joka toivoo näkevänsä vain appelsiinikoreja tai juhannusruusuja, joutuu todennäköisesti pettymään.
”Se, joka on kiinnostunut värikkäistä ja mielikuvituksellisista maalauksista, toivottavasti ei niinkään. Geometris-symmetristen abstraktien teosten ystävä saattaa myös löytää näyttelystä jotakin mieltä kiihottavaa”, Ylinen tuumaa.
Taiteilija arvelee myös, että räiskettä ja roisketta kaipaava voi ehkä kokea hänen pedantin sivellintyöskentelynsä jokseenkin spartalaiseksi.
Kehonmuokkaajia ja värikkäitä nymfejä
Näyttelyyn valikoidut työt ovat aiheiltaan monipuolisia. Otteita unipäiväkirjasta -teeman alle sopiikin asettaa kaikkea aina ristihämähäkin tyrvääläisestä alalajista kirottujen joukkoon, pullonhenkiin ja kehonmuokkaajiin.
Mikko Ylisen tyyli on omanlaisensa, tunnistettava. Ainakin itselleni jotakin täysin uutta hänen tuotannossaan edustavat teokset Nymfit väreissä, Sulautuminen ja Uusi musta. Kahdessa ensimmäiseksi mainitussa naishahmojen iho on kirjavien värien peitossa. Uusi musta on kuin mustavalkovalokuva, jonka jotkut yksityiskohdat on jälkikäteen väritetty. Sen tunnelma on iloisen kesäinen ja kepeä.
Hilpeyttä herätti Hatutuksen multihuipennus -teokseen ikuistettu pitkä keskisormi. Jokainen päättäköön itse kenelle avaruuteen asti ulottuvaa sormea näyttää. Omani nousee itänaapurin suuntaan muuan Putikalle.
Viimeisten aikojen bakkanaalit
Ylinen on taiteessaan ammentanut useaan otteeseen Raamatun aiheista ja kuvastosta. Tällä kertaa katsojan verkkokalvoille tärähtävät Ilmestyskirjan ratsastajat.
Neljän suurikokoisen teoksen sarja on vaikuttava. Ilmestyskirjan apokalyptiset ratsastajat ovat Johanneksen ilmestyksen kuudennessa luvussa mainittuja vertauskuvallisia hahmoja. Ne ovat esiintyneet esimerkiksi keskiajan taiteessa ruton, sodan, nälän ja kuoleman vertauskuvina. Ylinen päivittää aiheen 2000-luvulle.
Vuosien varrella olen nähnyt Yliseltä useampia sellaisia töitä, jotka teemansa, tyylinsä ja lukuisten yksityiskohtiensa puolesta tuovat mieleeni 1500-luvulla taituroineen Hieronymus Boschin Maallisten ilojen puutarha -triptyykin. Bosch kuvasi ihmisluonnon heikkouksia, kuten Ylinenkin.
Viimeisten aikojen bakkanaalin tuntua on näyttelyn Nooan päivät -teoksessa. Ylinen kuvaa aikamme ilmiöiden nurjaa puolta. Joku asia teoksessa saattaa katsojaa närkästyttää, joku toinen asia saa toteamaan: olen samaa mieltä. Ylinen ei halua liiaksi miellyttää. Hän uskaltaa ottaa riskin ja ärsyttää.
Toisaalta Jaatsin Otteita unipäiväkirjasta -näyttely pitää sisällään myös hyvin seesteisiä tunnelmia ja maisemia kuten teoksissa Neiti Kuu, Yösielu tai Keskiyö toisaalla. Myös matemaattisen symmetrian voi säännönmukaisuudessaan kokea rauhoittavana. Hyvä taide – kuten Mikko Ylisen – herättää ajatuksia ja tunteita. Se tarjoaa aineksia monenlaisiin uniin.
Otteita unipäiväkirjasta Kulttuuritalo Jaatsilla (Gallen-Kallelan katu 1, Sastamala) avoinna 27.3.2022 asti ti-su kello 12-18.
JÄRKYTTÄVIÄ TEOKSIA !
Taiteen pitää herättää ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä, se on sen tehtävä ja tavoite. Tuskinpa kaikki van Goghin, Picasson tai Dalin teoksiakaan ymmärtävät, ne ovat monelle tavan tallaajalle VMP-juttuja. Järkytys on suuri tunne: taiteilija on onnistunut.
”Ihan nätti” maalaus on koriste, ei taidetta.
Singulariteetti on todella hieno! Kuvastaa tulevaisuutta, androidit ovat saaneet tietoisuuden ja juhlivat selfiellä kun ihminen on ”wipeout” maan pinnalta