1. Kuka olet?

”Olen Armi Hohko ja ikää on karttunut liki 85 kesää. Aviomies on Tauno Hohko. Asumme Vammalan keskustassa ja välillä vanhassa mäkituvassa Houhajärven rannalla, siellä viihtyy myös Marianne-tytär.
Harrastan kotiseutuhistoriaa ja vanhojen asiakirjojen nuuskimista.”

2. Olet tullut Sastamalassa tunnetuksi paikallishistorian kirjoittajana. Mutta mitä Armi Hohko on aikanaan opiskellut ja tehnyt työkseen?

”Kävin Tampereella Konttoriopiston, Hämeenlinnassa kauppakoulun ja musiikkiopistoa. Olin Hämeenlinnan kaupunginteatterissa avustajana, silloin kun sen näyttelijäkaartiin kuuluivat Anja Pohjola, Kaarlo Juurela ja Tapio Hämäläinen. Sitten musiikki vei laulusolistiksi.

Työpaikkojani ovat olleet muun muassa Vanajan Autotehdas Hämeenlinnassa ja Asevarikko 3 Vammalassa. Ne olivat pitkäaikaisimmat työpaikat. Lisäksi tein hommia maatalousyrittäjänä Kaukolan kylässä.”

3. Sinulta julkaistiin hiljattain teos nimeltä Pikkupirtin Eeva ja muita Stormin seudun ihmisiä, tarinoita ja tapoja (Warelia). Millainen on oma siteesi Stormiin?

”Stormi on syntymäkylä, jossa aloitin sota-aikana kansakoulun.”

4. Miksi koit tärkeäksi kirjoittaa kyseisen kirjan?

”Olin odottanut ja toivonut, että Stormin kylästä ja sen lähiseuduilta Lopenkulmalta ilmestyisi kirja, joka kertoisi vanhoista seudun kantatiloista, torpista, mäkituvista ja niiden asukkaista, elämästä ja seudun merkittävistä henkilöistä.
Kun ei sellaista ilmestynyt, piti tehdä itse.

5. Mikä oli kirjoitustyössä haastavinta?

”Aineiston keruu oli haastavaa, mielenkiintoista ja jännää. Vielä jäi paljon tutkittavaa ja kirjoitettavaa seuraaville kirjoittajille.”

6. Mikä mahtaa olla suurin muutos sinun lapsuutesi Stormista tähän päivään?

”Sodan päättyminen ja siirtolaisten asuttaminen seudulle oli merkittävä asia. Aineellista pulaa oli vielä 1950-luvulla. Se opetti meidät jo lapsena olemaan tarkkoja ja nuukia tyrvääläiseen tapaan.
Kantatien valmistuminen, autoistuminen ja Outokummun kaivosyhtiön tulo vaikutti kylän elämään ja lopulta yhteiskunnan rakennemuutos.”

7. Esittele lyhyesti joku stormilainen miekkonen, josta suuri yleisö on kenties epätietoinen.

”Vaikea esitellä yhtä miekkosta. Kertoisin miehistä, jotka sodasta palattuaan perustivat perheitä, uurastivat pitkiä työpäiviä lastensa ja perheensä hyväksi viettämättä lomia tai tekemättä etelän matkoja.”

8. Entä kuka stormilainen nainen ansaitsee tulla esitellyksi?

”Heitä on monta naista. Perheiden äitejä, jotka kasvattivat lapsikatraastaan ahkeria ja vastuullisia kansalaisia.”

9. Mistä aiheesta haluaisit vielä kirjoittaa?

”Vielä on vireillä tarina Tyrvääläisestä käsityöläissuvusta ja heidän elämänvaiheistaan. Aika näyttää tuleeko tulosta.”

10. Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää Alueviestin lukijoille?

”Nauttikaamme kotiseudusta, sen kauniista maisemista, kulttuurinähtävyyksistä, Tyrvään murteesta, ruokakulttuurista ja hyvistä kirjoista – ne ovat lukemisen arvoisia.”