Kaksi suurisilmäistä, hapsutukkaista otusta tuijottaa minua. Säkäkorkeus 120-130 senttimetriä, paino 90-160 kilogrammaa. Se on tämän eteläamerikkalaisen sorkkaeläimen keskimääräinen koko. En tiedä vaalean Lunan ja kirjavan Rebeccan tarkkoja mittoja, mutta ensin mainittu on kookkaampi kuin toinen ja hieman iäkkäämpi.
Laamat vaikuttavat uteliailta. Ne työntävät päänsä kahvilan terassilla sijaitsevasta aitauksesta tulijaa kohti.
”Ne ovat selvästi kiinnostuneita ja haluavat nuuskia sinua”, Jarmo Salo opastaa.
Lunan kosketus on kevyt. Olemme hetken turvat vastakkain. Rapsutan sitä kevyesti kaulalta.
Kyllikki Salo kertoo, että päähän koskemisesta laamat eivät pidä.
”Rebecca on hajuherkkä. Se saattaa aivastaa, jos joku tuoksuu voimakkaasti vaikkapa partavedelle”, Kyllikki kertoo.
Jarmo selittää kyseisten laamaneitien tapauksessa vääräksi olettamuksen siitä, että laamat saattavat suuttuessaan sylkeä.
”Ainakaan ihmistä päin Luna ja Rebecca eivät ole koskaan sylkeneet. Aivastuspärskähdys on eri asia”, hän sanoo.
Suomen mittakaavassa harvinainen paikka?
Honkolan Kulttuuri- ja kierrätyskeskus Perikuvan yhteydessä toimiva Laamakahvila avasi ovensa kesäkuun puolivälissä. Salojen mukaan vastaanotto on ollut erittäin hyvä.
Viihtyisän terassin lisäksi virvokkeita ja herkkuja voi nauttia entiseen koulurakennukseen remontoidussa pienessä salongissa ja jykevien hirsiseinien ja kuvataiteen ympäröimässä useamman pöytäryhmän tilassa.
”Leivomme itse hyvistä raaka-aineista. Suosimme luomua. Jäätelönkin valmistamme itse – ilman jäätelökonetta”, Kyllikki sanoo.
Paikkakuntalaisten lisäksi vieraita on käynyt pääkaupunkiseutua myöten.
”Täällä on poikennut kaikenikäisiä ihmisiä, lapsiperheille eläimet ovat erityinen vetonaula”, Jarmo miettii.
Keikyässä on toki muutakin nähtävää, esimerkiksi Suomen pisin puurakenteinen riippusilta. Kyllikki tuumailee Laamakahvilan tuovan piristävän lisäyksen Sastamalan kahvilatarjontaan.
”Hyvä jos saamme paikkakunnalla vierailevat liikkumaan laajasti ja tutustumaan moniin eri kohteisiin koko kunnan alueella.”
Jos Sastamalan Keikyässä ei ole Suomen ainoa laamakahvila – ainakin se on yksi harvoista. Tampereelta löytyy kyllä kissa- ja pupukahvila, mutta laamojen tervehtiminen ja katselu kahvittelun lomassa ei tiettävästi monessa paikassa onnistu.
”Alpakoita on Suomessa noin 2000, laamoja vain 200. Eli mitenkään yleisiä lemmikkejä nämä eivät ole”, Jarmo selvittää.
Nelijalkaisillekin roolia kulttuurin tekijöinä
Laamaneidit ovat myös erittäin siistejä. Luna ja Rebecca käyvät terassilla ollessaan tarpeillaan vain vessassa eli yhdessä aitauksen kulmauksessa. Päivällä neidit lähtevät talutettuina kävelylle.
”Kävelyä enemmän niitä tosin kiinnostaa maistella kaikenlaista matkan varrella olevaa vihreää herkkua”, Jarmo sanoo.
Ison osan vuorokaudesta laamat viettävät lampaiden naapurissa poissa kahvilahommista. Ensi kesäksi Salot suunnittelevat lisäävänsä tiluksilleen laidunmaata, jotta laamat saisivat vielä nykyistä laajemman valikoiman oleskelupaikkoja.
”Oleskelupaikoista puheenollen. Luna ja Rebecca ovat myös kirpputorikävijöitä. Sielläkin olivat siivosti, eivätkä sotkeneet paikkoja. Haistelevat vain ja tutustuvat outoon ympäristöön”, Jarmo Salo kertoo.
Lunalla ja Rebeccalla saattaa olla edessään monipuolinen ura, johon sisältyy niin taiteilijuutta kuin terapiaeläimenä toimimista.
Vanhainkodeista on tullut kyselyjä, josko neitejä voisi saada visiitille. Ensi kesäksi Salojen pihapiiriin valmistuu katettu näyttämö. Tiedä vaikka kulttuuripariskunnan jossakin tulevassa produktiossa olisi nelijalkaisillakin rooli.
Laamakahvila on auki kesän ajan to-pe 12-18 la-su 11-15. Honkolantie 23.
Laamatietoa:
- Laama (Lama glama) on eteläamerikkalainen kesytetty sorkkaeläin, joka on jalostettu guanakosta.
- Pääosan laamojen ravinnosta sen kotiseudulla muodostavat karkea heinä ja erilaiset pensaat.
- Sukulaiseensa alpakkaan verrattuna laama on hevosmaisempi ja lihaksikkaampi. Laamoja on monenvärisiä.
- Laamatyyppejä on kolmea erilaista: classic laama, wooly laama ja suri laama.
- Pienestä kasvatettu laama käyttäytyy rauhallisesti ihmisen kanssa. Laama voi sylkeä päin kun se tuntee olonsa ahdistelluksi tai kun se kinastelee ruuasta toisten laamojen kanssa.
- Laamasta saa pieniä määriä villaa. Laama keritään yleensä joka toinen vuosi. Laaman villa on pehmeämpää kuin lampaanvilla.
- Maailmalla laamoja käytetään lammaslaumojen vahtikoirina, kantoeläiminä vaelluksilla, terapiaeläiminä, lenkkikavereina sekä seura- ja harrastuseläiminä.
- Lähde: Suomen alpakka- ja laamayhdistys ry
