”Se tehdään, mitä voidaan” – Pehulan puukoulun kunnostus edennyt mallikkaasti, mutta mitä seuraavaksi?

Vasemmalta lukien: Veli-Matti Haapala, Markku Torpo, Olli Reunanen, Pekka Huhtala (taaempana), Matti Roms ja Joe Rajala talkoilivat torstaina. Aamupäivän kahveella piipahti myös kuvasta puuttuva Juhani Hakasuo, joka on avittanut rakennuksen sähkötöissä. ”Tässä tilassa voivat vaikka yhdistykset pitää kokouksiaan”, Torpo tuumaili.

Torstaina aamupäivällä Pehulan entisen puukoulun tiloissa hörpätään kahvia. Talkoolaisia vahvistaa pienellä tauolla myös pulla ja voileipä.

Alkuvuodesta rakennuksen sisätilojen kunnostusurakka oli jo hyvin vauhdissa, ja nyt Alueviesti piipahti paikalla katsomassa, miten tulevan monitoimi- ja asuintalon remontti on edistynyt.

Mitä Keikyän Perikunnan porukalle kuuluu?

”Hyvää kuuluu. Oikein mallikkaasti on remontti edennyt, vaikka pidimme kesälomaakin”, Pekka Huhtala naurahtaa.

”Kesäkuun puolivälissä saimme kaikki kolme vuokra-asuntoa valmiiksi. 8.8. kello 8 aloitimme talon ulkovuorin ehostuksen”, selvittää Olli Reunanen.

Käy ilmi, että talon vaalea maalikerros on paikoin vielä tuore. Viimeiset maalisudin vedot seinälautoihin on vedetty keskiviikkona.

”Ehti se kuivahtaa ennen kuin iltapäivän ukkosmyräkkä tuli päälle”, tuumaa puolestaan Veli-Matti Haapala.

Torstain ohjelmassa on ikkunnanpuitteiden ehostaminen. Niiden vanha, punaisenvärinen maalikerros rapsutetaan pois, ja ne saavat valkoista maalia pintaansa.

”Ainakin Pehulankaaren puoleiset pokat ovat vielä eilisen jäljiltä kosteita, joten katsotaan nyt onko meillä vain rapsutushommia tänään vai päästäänkö maalaamaan”, porukan nokkamies Markku Torpo toteaa.

Matti Roms poisti vanhaa maalikerrosta ikkunanpuitteista.

Vuokralaisia ei vielä ole ilmaantunut

Taloon on siis remontoitu kolme vuokra-asuntoa. Yläkerrassa on noin 36-neliöinen yksiö ja 83:n neliön neljä huonetta ja keittiön kattava asunto. Alakerrassa sijaitsee tilava kolmio.

Nykyaikaisten saniteettitilojen ja mittavan pintaremontin lisäksi koko taloon on uusittu sähköt sekä vesi-, viemäri- ja ilmastointiputket. Lisäksi taloon on asennettu yhteensä kahdeksan erillistä ilmastointilaitetta, Torpo kertoo.

Tammikuussa Torpo sanoi vuokra-asuntojen herättäneen kiinnostusta. Ilmeisesti alkuinnostus ei kuitenkaan kantanut yhdistyksen näkökulmasta toivottuun lopputulokseen, sillä vielä ei vuokrasopimuksia ole päästy tekemään.

”Toiveikkaita olemme silti. Onhan tämä tosi idyllinen paikka asua. Justiinsa remontoidut, aika modernit asunnot upeassa, vanhassa hirsitalossa”, Torpo kuvailee.

Alakerrassa sijaitsevaan kolmioon on ulkoa oma, sähkölukolla varustettu sisäänkäynti. Vielä työn alla oleviin yleisiin tiloihin johtaviin oviin on tulossa samanmoiset.

Koodi vaihdetaan, kun vuokralainen vaihtuu. Kokous- ja juhlatiloihin pääsyn takaavaa lukkosysteemiä voi ohjata etänä.

”Kahdesta luokkahuoneesta tulee juhlatilaa. Sinne tulee pieni esiintymislavakin, ja tilan voi myös jakaa kahteen osaan”, Markku Torpo selvittää.

Yksi entisistä luokkahuoneista on tarkoitus muuttaa kyläkahvilaksi. Tulossa on myös esteettömyyden takaava invahissi, ja kellarikerrokseen räätälöidään saunaosasto sekä monitoimitilaa vaikka nuorison käyttöön.

”Varmasti tässä rakennuksessa riittää hommaa vielä ensi vuoden puolellakin”, Torpo sanoo.

Pekka Huhtala työntouhussa.

Uimahalli kuntoon Keikyässä?

Suomen pisimmän puurakenteisen riippusillankin kuntoon urakoineella Keikyän Perikunnan talkooporukalla on neljäs työntäyteinen vuosi menossa. Mitä sen jälkeen tapahtuu, kun nykyinen projekti on valmis?

”Kai sitä voisi olla tekemättäkin, mutta emme me osaa”, Torpo nauraa.

Yksi oikein ”kuningasidea” porukassa on virinnyt, mutta sen toteutuminen saattaa jäädä haaveeksi, sillä erilaisia mutkia on matkassa, Torpo miettii.

”Jospa laittaisimme Kemiran omistuksessa ainakin toistaiseksi olevan uimahallin kuntoon. Se palvelisi sastamalalaisia, eikä olisi aina pakko lähteä Huittisiin tai Nokialle polskimaan.”

”Kyseessä olisi väliaikaisratkaisu. Kun Vammalassa on uusi uimahalli, voimme tehdä Keikyän halliin vaikka padel-kentän”, hän visioi.

Keikyän Perikunta on jo talkoillut kulmakunnan hyväksi monenmoista. Mikä heitä motivoi?

”Riippusillan tulevaisuus näytti surkealta, samoin tämän rakennuksen. Sellainen asenne meillä on, että se tehdään, mikä voidaan”, kiteyttää Torpo miesten tuntemukset.

Kuva yläkerran isommasta asuinhuoneistosta.
Tähän entiseen luokkahuoneeseen tulee kyläkahvio. Olli Reunasella riittää vielä työsarkaa.
Kuva on alakerran kolmiosta.
”Tässä asunnossa on tällainen suihkuseinätyylinen ratkaisu, muissa asunnoissa on suihkukaappi”, Markku Torpo esittelee.
Ikkunanpuitteet sekä sisäänkäynnin ”raamit” maalataan valkoiseksi, Torpo selvittää. Perikunta asensi rakennuksen ja koulualueen väliin aitaa, joka ympäroi ennen Muistolan päiväkodin pihaa. Aidantolpat piti tosin hommata uudet.
Pehulan puukoulu on rakennettu vuonna 1939. Hirsirakenteisessa talossa on noin 830 neliötä.
Rakennuksen ulllakolla on kaikenlaista kiinnostavaa, muun muassa koulun aikanaan saama kunniakirja sekä Mannerheimin kehystetty valokuva.

Aiheesta Alueviestissä aiemmin:

Työn alla toinen jättiläinen – Pehulan puukoulun kunnostus etenee talkoovoimin