Toukoniemi vesimaksun korotuksesta: ”Puhutaan 20 eurosta vuodessa” – Asuinpaikkana Sastamala “halpeni” viime vuodesta

Kimmo Toukoniemi Varilan vesitornissa. Hänen seurassaan Jarmo Heinonen ja Auvo Ahonen. Kuva: Alueviestin arkisto / Minna Isotalo.

Sastamalassa vesijohtovesi kallistuu perusmaksujen ja palvelumaksujen osalta ensi vuoden alussa. Perusmaksut nousevat 15 prosenttia. Palvelumaksuja korotetaan 3-10 prosenttia. Käyttö- ja liittymismaksut pysyvät entisellään.

Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi toteaa perusmaksun 15 prosentin korotuksen kuulostavan äkkiseltään korkealta, mutta todellisuudessa kyse on monessa kotitaloudessa noin 20 euron suuruisesta summasta.

”Perusmaksu määräytyy vesimittarin koon perusteella. Useimmat kotitaloudet ovat siinä kokoluokassa, että heidän maksunsa nousee vuositasolla 136,64 eurosta 157,13 euroon.”

Tehdyn perus- ja palvelumaksun korotuksen taustalla on velvoite talouden tasapainossa pitämiseen.

”Sastamalan Veden kulut ovat nousseet 200 000 euroa meistä riippumattomista syistä – eli sen takia joitakin maksuja nostettiin”, Toukoniemi sanoo.

Vuoden 2022 aikana sähköenergian, polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat sekä näistä välillisesti aiheutuvat materiaalikustannukset ovat nousseet rajusti. Lisäksi yleinen inflaatio on vaikuttanut liikelaitoksen kulurakenteeseen. Myös vedenkulutus on Toukoniemen mukaan edelleen laskussa johtuen Sastamalan väestönkehityksestä.

”Edellä mainitut syyt yhdessä aiheuttavat sen, että Sastamalan Vesi ei nykyisellä taksalla kykene saavuttamaan liikelaitokselle asetettua tulostavoitetta talouden suunnittelukaudella.”

Kimmo Toukoniemi sanoo, että tulevaisuudessa tilannetta helpottavat konstit kiinteiden kulujen karsimiseen.

”Suunnitelmia on, mutta kaikista niistä en voi vielä kertoa. Hyvällä pohjavesialueella sijaitseva Houhajärven uusi vedenottamo on meille tärkeä. Tulevaisuudessa tarvitsemme vähemmän kallista ostovettä.”

Kaukolämpö maksoi eniten Valkeakoskella

Vaikka osa vesimaksuista Sastamalassa jälleen hieman nousee ja kallis vesi jaksaa sosiaalisessa mediassa puhuttaa, ei Sastamala ollut vuonna 2022 asumiskustannuksiltaan Pirkanmaan kallein. Tämä käy ilmi Suomen Kiinteistöliiton toteuttamasta Indeksitalo 2022 -asumiskustannusvertailusta.

Vertailussa oli mukana kahdeksan Pirkanmaan kuntaa. Asumiskustannukset ovat nousseet vuoden aikana roimasti Valkeakoskella, Lempäälässä ja Nokialla. Kuluvan vuoden syyskuussa asuminen kallistui edellä mainituissa kunnissa 7,5–9 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

Suhteessa useampaan vertailukuntaan Sastamala ”halpeni”. Vuoden takaisessa vertailussa asumiskustannukset ovat Sastamalassa toiseksi korkeimmat Pirkanmaalla. Nyt Sastamala oli viidenneksi kallein.

Vertailussa huomioitiin kiinteistöverot, kaukolämpö, vesi ja jätevesi, sähkö ja jätehuolto. Näiden yhteiskustannus per neliö on Valkeakoskella 2,89 euroa kuukaudessa ja se on Pirkanmaan kallein. Toiseksi suurimmat asumiskustannukset on Tampereella, kolmen senttiä vähemmän kuin Valkeakoskella. Kolmanneksi kallein on Nokia (2,84 euroa), neljäntenä Lempäälä (2,76), viidentenä Sastamala (2,78), kuudentena Ylöjärvi ( 2,76), seitsemäntenä Kangasala (2,68) ja kahdeksantena Pirkkala (2,61).

Nopeimmin asuminen kallistui Valkeakoskella, jossa kaukolämmön hintaa korotettiin joulukuussa ja helmikuussa, yhteensä lähes 15 prosenttia. Kaukolämmön energiahinta nousi myös Lempäälässä yli 11 prosenttia ja Nokialla energian hinnan ja perusmaksujen yhteisvaikutus nosti kustannuksia 10 prosenttia.

Kaukolämpötariffeihin tuli reilun 4 prosentin korotukset myös Sastamalassa ja Kangasalla. Tampereen Sähkölaitoksen toimialueella korotus jäi vajaaseen kahteen prosenttiin.

Kalleinta vettä Ylöjärvellä

Pirkanmaan vertailukunnissa vesimaksujen kehitys oli vaihtelevaa. Tampere, Pirkkala ja Valkeakoski pitivät vesimaksut ennallaan. Muissa kunnissa vesi ja jätevesitaksoihin tehtiin 3 – 4,5 prosentin korotuksia.

Ylöjärven vesitaksa säilyi koko valtakunnallisen vertailun kalleimpana. Ylöjärveläisen indeksitalon asukkaan vesikustannus on hieman yli euron neliötä kohti kuukaudessa valtakunnan keskiarvon ollessa 72 senttiä/m2/kk.

”Erityisesti jätevesimaksuihin kohdistuu Tampereella ja ympäristökunnissa huomattavia hintapaineita lähivuosina, kun kuuden kunnan yhteinen jätevesien keskuspuhdistamo rakentuu käyttöön”, toteaa neuvontainsinööri Kaisa Kettunen Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:stä.

Sastamalaa edellä mainittu ei koske, sillä sastamalalaisten jätevedet ohjautuvat Huittisten, Punkalaitumen ja Sastamalan yhteiseen keskuspuhdistamoon.

”Puhdistamon valmistumisen jälkeen meillä siirryttiin kuutioperusteiseen maksuun. Tämä nosti hintalappua. Nyt samaan systeemiin siirrytään todennäköisesti Tampereella ja sen ympäristökunnissakin, eli arvelen heidänkin maksujensa nousevan”, Kimmo Toukoniemi tuumaa.

Kaisa Kettusen mukaan jätehuoltokustannukset nousivat monin paikoin vuoden alusta noin 10 – 11 prosenttia.

”Lajittelu- ja kierrätysvelvoitteiden laajentuessa jätehuoltokustannuksiin kohdistuu jatkossa merkittäviä korotuspaineita. Jätehuoltomääräysten edellyttämät uudet järjestelyt vaikuttavat monien kiinteistöjen jätteiden käsittelyyn ja kuljetuksiin siirtymäaikojen päättyessä”, Kettunen sanoo.

Jätehuollon kuljetuskustannusten voi olettaa nousevan myös kohonneiden polttoainehintojen takia, laskelmoi Kettunen.

Vertailun perusteella tontin kiinteistöveroa maksettiin eniten Nokialla ja toisella sijalla tulevat Kangasala ja Sastamala. Rakennusten kiinteistöveroa joutui maksamaan eniten Tampereella, sitten Valkeakoskella ja Pirkkalassa. Kaukolämpö oli kalleinta Valkeakoskella, Nokialla ja Lempäälässä. Vesi- ja jätevesi oli hintavinta Ylöjärvellä, toiseksi kalleinta Sastamalassa ja kolmanneksi eniten siitä sai pulittaa Lempäälässä. Jätehuollon suhteen selvästi hintavin oli Sastamala, seuraavina tulevat Valkeakoski ja Ylöjärvi. Taulukko: Suomen Kiinteistöliiton aineistoa.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

  • Julli

    Kyllä siinä on hieno paukuttaa henskeleitä ja kääriä voittoja muutenkin kusessa olevilta Kaupunkilaisilta!Olis kirveellä töitä jollain!

    • Jerry

      Ennen kuin otat kirveen, niin listaa vaikka viimeisen viiden vuoden vesilaitoksen voitot.
      Paljonko sait tulokseksi?

  • Manta

    Kukaan mitään henskeleitä paukuttele sen takia, että tulot ei meinaa kattaa menoja. Vai voittoja kääritään vesihuollossa, hohhoijaa. Olis rautalanganvääntäjillä töitä, kun noin pahasti on ymmärryksessä vikaa.

  • Seppo

    Saataisko samaan juttuun vielä mikä on eri alueilla palkka taso ja vuokra taso

Kommentointi ei ole käytössä.