Miksi Kares esittelee tuomiopäivän ennustuksia? – “Olen enemmän unilukkari”, kasvatusjohtaja vastaa

Alueviesti uutisoi kesällä 2020, kuinka Kiikkaan virtaa lapsiperheitä. Vasemmalla Carita ja Anssi Korpela sylissään Minttu. Keskellä Ari-Matti Nurmi ja oikealla Sanna Railo lastensa Voiton ja Liljan kanssa. Kiipeilemässä Aapo (vas.), Nelli ja Netta sekä Tiera ja hieman alempana Opri punainen lippis päässään. Arkistokuva: Pauliina Vilenius.

Kasvatusjohtaja Kares pyysi avointa keskustelua kouluverkkoasioista, joten tässä pohdintaa Kiikan osalta, jossa itse asun. Vuoden 2019 esitellyn palveluverkkoselvityksen arvion mukaan Kiikan alakoulussa pitäisi olla tällä hetkellä 94 lasta. Lapsia on nyt 113, eli luokallinen lapsia enemmän kuin selvityksessä on arvioitu!

Esikoulussa pitäisi aiemman arvion mukaan olla nyt 15 lasta, heitä on 21. Äetsän yläkoululla on tuleville vuosille (v. 2024 alkaen) pienen notkahduksen jälkeen tulossa enemmän lapsia kuin palveluverkkoselvityksessä on arvioitu, aina selvityksen loppuvuosiin asti (lähteenä Kareksen esittelemä uusin oppilasennuste).

Kiikka oli MDI:ltä tilatun väestöennusteen (käytetty palveluverkkoselvityksen perusteena) mukaan arvioitu eniten muuttotappiota kärsiväksi kaupunginosaksi, ja onkin käynyt päinvastoin: olemme saaneet useammalta viime vuodelta muuttovoittoa.

Ilmeisesti kaupungillakin on havahduttu varhaiskasvatuspaikkojen vähyyteen, sillä olen ilokseni saanut kuulla, että Kiikan päiväkodin viereiselle entiselle terveysasemalle on vähin resurssein saatu järjestettyä tila uudelle pienten lasten päivähoitoryhmälle. Kysymykseni siis kuuluu: miksi Kares esittelee tuomiopäivän ennustuksia, jotka eivät kaikilta osin pidä paikkaansa?

Syntyvyys on yksi asia, muuttovoitto toinen. Koska kehitys näyttää Kiikan taajaman osalta vääjäämättömän hyvältä, saanemme vihdoin jotakin investointeja myös tähän osaan kaupunkia. Päiväkoti ja kirjasto ovat pikaisen remontin tarpeessa.

Sastamalassa ei ole varaa sulkea enää yhtään koulua, jos tänne halutaan asukkaita. Sastamalalla on kaikki edellytykset olla muuttovoittoinen kokonaisuudessaankin jatkossa, sillä suurten ikäluokkien omakotitaloja vapautuu koko ajan nuorten perheiden käyttöön. Iäkkäämpi väestö suuntaa palvelujen ääreen kaupungin keskustaan.

Sastamalan sijainti, luonto jokirantoineen, omakotitalojen edullinen hintataso ja saavutettavuus tekee siitä moneen muuhun kuntaan nähden erinomaisen asumisympäristön. Harmi ettei kaupunki ole osannut hyödyntää mahdollisuuksia täysipainoisesti. Ehkä perheet haluavat muoviämpäreillä houkuttelun sijaan lupauksen lähikoulujen säilymisestä niin kauan kuin oppilaita todellisuudessa on, eikä jatkuvaa pelottelua laskevista lapsiluvuista ja koulujen lakkautuksista.

Me kiikkalaiset uskomme omaan kyläämme ja tähän kaupunkiin. Voisiko kaupungin johto tehdä samoin?

Atte Vuorio
Sastamalan Kiikka

Näin kasvatusjohtaja vastaa:

Kiitokset Atte ansiokkaasta mielipidekirjoituksesta liittyen oppilasennusteisiin Kiikassa! Kirjoituksessa sovittelet minulle tuomiopäivän pasuunan roolia. Itse näen kuitenkin roolini enemmän unilukkarina, joka tuo esiin tosiasioita päätöksenteon pohjaksi.

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta Sastamalan kaupungistakin tulee sivistys-Sastamala. Valtaosa kaupungin toiminnoista kuuluu sivistyspalveluihin. Asukasluvun väheneminen meilläkin on kuitenkin tosiasia. Lasten ja nuorten palvelut järjestetään yhä pienemmälle joukolle. Perusopetusikäisistä häviää seuraavan 8 vuoden aikana 643 oppilasta. Yhteensä siis lähes Sylvään koulun ja Äetsän koulun verran oppilaita.

Kiikassa pohdittiin muutama vuosi sitten, miten opetus järjestetään 34:lle aloittavalle ykkösluokkalaiselle. Tänä syksynä ykkösluokkalaisia on 15. Mitä tämä kaikki merkitsee koko kaupungin kylien koulujen osalta, ei pelkästään Kiikan?

Resurssit vähenevät, ja kuitenkin meillä kaikilla on halu pitää kiinni laadukkaasta opetuksesta. Siihen sisältyy ulkoisten puitteiden (seinät) lisäksi myös se, mitä seinien sisällä tapahtuu. Kuinka monta koulutettua aikuista (opettaja, ohjaaja, kuraattori, psykologi, koulunuorisotyöntekijä) on mukana lapsen arjessa? Miten tämä yhtälö ratkaistaan? Tähän pohdintaan tarvitaan kaikkia, yhdessä on tehtävä viisaita päätöksiä tulevaisuutta ajatellen.

Sastamala on omaleimainen kaupunki, kylien kaupunki. Merkittävää on yhteisöllisyys, joka jokaisella kylällä vallitsee. Esimerkkejä kyläläisten voimin talkoilla toteutetuista hankkeista on runsaasti: Keikyän Riippusillan peruskorjaus, yhteisöllisen kylätilan rakentaminen Karkkuun, kuntoportaiden rakentaminen Kiikkaan, Mouhijärvelle ja Suodenniemelle.

Koko Sastamalan yhteisöllisyyttä tarvitaan erityisesti nyt, kun päätetään kaupungin sivistyspalveluiden tulevaisuuden askelmerkeistä.

Yhteistyöterveisin

Pekka Kares
kasvatusjohtaja