Toistakymmentä henkeä kulki viime torstaina Huittisten urheilukentällä tuijottaen tiukasti juoksuradan pintaa. Letkan kärjessä kävellyt Suomen Urheiluliiton kilpailupäällikkö Mika Muukka kuunteli tarkalla korvalla niin käyttäjien kuin kunnan päättäjien kommentteja ja kysymyksiä.

Urheilukentälle on tehty viime keväänä kuntokartoitus ja lähitulevaisuudessa päättäjien harkittavaksi jää, kunnostetaanko kenttä ennen kuin se pääsee siihen kuntoon, ettei kunnostus ole enää mahdollinen.

Muukan kanta asiaan on selkeä: ellei jotain tehdä pian, muutaman vuoden sisällä ollaan tilanteessa, että urheilukentän luukulle laitetaan lappu ja se suljetaan.

”Esimerkiksi kentän pinta on siinä kunnossa, että se on välttämätöntä uusia kokonaan, pintaruiskutus ei enää riitä. Tosiasia on, että punainen kulutuskerros on kulunut jo niin paljon, että pinta haperoituu nopeasti”, Muukka totesi.

Huittisten urheilukenttä on rakennuttu vuonna 1981. Muukka kiittelee, että silloin asiat on tehty oikein, kun kenttä on pysynyt 40 vuoden ajan toimintakuntoisena.

”Valitettavasti ikä alkaa nyt vain olla niin ylärajalla, että kenttä on uusittava kokonaan. Se alkaa olla jo urheilusuorituksia ajatellen osin vaarallinen.”

Moukarihäkki rikki, nurmikenttä käyttökelvoton

Katselmukseen osallistuneelta joukolta toivottiin kommentteja siihen, mitä toiveita urheilukentälle tulevaisuudessa on. Listalle nousivat paitsi juoksuradan uusiminen myös urheilukenttää ympäröivän aidan rakentaminen, katsomon ja kuuluttajakopin uusiminen sekä varaston rakentaminen.

Käyttäjien toimesta huomautettiin myös pukutilojen ja vessojen puutteesta, mutta järkevämmäksi ratkaisuksi nähtiin vieressä olevan Tahto Areenan tilojen hyödyntäminen kuin uusiin panostaminen.

”Jalkapalloa ajatellen juoksuradan keskellä oleva nurmikenttä on käyttökelvoton”, Sanna Höylänen huomautti ja Muukkakin myönsi pinnan aaltoilevan kuin Itämeri.

Jyrki Välkkynen kertoi moukarihäkin olleen rikki ja käyttökiellossa jo ainakin kahden vuoden ajan.

Kentän pinnasta saattoi havaita selviä ilkivallan jälkiä. Kentän Tahto Areenan puoleinen pääty on tällä hetkellä täysin avoin, joten nuorten on helppo tulla tekemään mopoilla näyttäviä jälkiä kentän pintaan.

”Tulevien aitojen olisi hyvä olla sellaisia, että ihminen pääsee niistä läpi, mutta mopo ei. Mielestäni on tärkeää, että urheilukentälle pääsee treenaamaan juuri silloin kun haluaa. On tyhmyyttä, että joissain kaupungeissa on urheilupaikkoja, mutta niihin ei pääse kukaan, kun ovet pidetään ilkivallan estämiseksi säpissä”, Muukka neuvoi.

Huittisten kaupungin maanrakennuspäällikkö Johanna Kalaoja tiedusteli, miten lähelle rataa aidan voi rakentaa ja tarvittaisiinko kentälle valaistusta.

”Välttämättä aidan etäisyyden ei tarvitse olla metriä pidempi, turvallisuutta ajatellen lähellekin voi siis mennä”, Muukka sanoi. Valaistusta hän ei pitänyt välttämättömänä, sillä yleisurheilukausi sijoittuu pääsääntöisesti siihen ajankohtaan, kun ulkona on valoisaa aamusta iltaan.

Perusparannus, jossa jotain tehdään vielä paremmin

Aulikki Kuisma piti tärkeänä, että ennen lopullisia päätöksiä keskustellaan myös siitä, mikä kaikki kentällä on tarpeellista.

”Meiltä Huittisista tulee esimerkiksi estejuoksun tämän vuoden Suomen mestari, joten on varsin tärkeää, että hänen kaltaisillaan lupauksilla on mahdollisuus harjoitella kotikaupungissa”, useammastakin suusta huomautettiin.

Muukan mielestä kentän heittopäädystä tulisi ottaa nurmikko kokonaan pois ja korvata kivituhkalla, jonka päälle laitettaisiin tekonurmi.

”Se on helppo hoitaa ja näyttää fiksulta”, hän perusteli.

Muukka kaipaisi kentälle perusparannusta.

”Näen sen niin, että ei vain korjata pakollisia, vaan tehdään jotain vielä paremmin.”

Huomiota kiinnitettiin myös hyppypaikkojen ja uloimman juoksuradan väliseen suoja-alueeseen, tai pikemminkin sen puutteeseen.

”Hyppypaikkoja voisi viedä vähän katsomoon päin, jotta radan ja suorituspaikan väliin jäisi väljyyttä. Se olisi merkittävä turvallisuustekijä”, Helena Kaasalainen pohti.

Käyttäjät antoivat ohjeistusta myös lankkujen uusimiseen ja kuularingin reunan kiinnittämiseen, jo ennen varsinaista uusimista.

”Myös ihan kaikki välineet: aidat, patjat, rimat ja telineet olisivat uusimisen tarpeessa”, nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Teuvo Munkki totesi.
Sen sijaan suorituspaikkojen lisäämiseen käyttäjät eivät nähneet tarvetta.

Yli miljoonan euron hintalappu

Urheilukentän korjauksen kokonaiskustannusarvio nousee reiluun miljoonaan euroon. Pelkästään kentän uusimiseen pitää varata 700 000 euroa ja lisäksi tulevat nurmikko, katsomo ja mahdolliset muut rakennukset.

Munkki arvioi, että mahdollinen valtionosuus hankkeelle voisi olla noin 20-25 prosenttia.

Mikäli urheilukenttä päätetään uusia ja hanke etenee suunnitellun aikataulun mukaan, työt alkaisivat syksyllä 2024 ja uusittu kenttä saataisiin käyttöön kesällä 2025.