Biljardipallot kolahtelevat ja pingispallot pompahtelevat iloisesti, keittiön pöydän ääressä hörpitään kahvia ja vaihdetaan kuulumisia, tietokoneiden ruuduilla välähtelee vauhdikkaita pelejä.

Paksut kuvaputkinäytöt ovat vaihtuneet ohuisiin, mutta muuten meno Huittisten Nuorisoklubilla näyttää varsin samanlaiselta kuin 20 vuotta sitten, ovien avautuessa nuorille ensimmäisen kerran.

Viime vuonna Huittisissa juhlittiin nuorisovaltuuston 20-vuotista taivalta ja pari viikkoa sitten vietettiin Nuorisoklubin 20-vuotissyntymäpäiviä.

Huittisten nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Teuvo Munkilla oli juhlapäivänä hymy herkässä. Hän tietää, että klubi on vuosien varrella kokenut monenlaisia vaiheita, mutta Huittisissa on aina haluttu pitää kiinni siitä, että nuorisolle on oma paikka, missä viettää aikaa.

“Onhan tämä ollut kaupungilta iso satsaus, että nuorille on silloin 20 vuotta sitten kunnostettu oma tila ja että sitä on vuosien varrella pidetty yllä”, hän pohti.

Muutoksia henkilökunnassa, mutta ei toimintaideassa

Kahteen vuosikymmeneen on mahtunut niin ovien sulkemista sisäilmaongelmien vuoksi kuin tilojen toimimista esimerkiksi koululaisten käytössä Lauttakylän koulun joutuessa evakkoon.

“Myös työntekijät ovat vaihtuneet ja välillä on ollut sellaisiakin vaiheita, ettei täällä ole ollut kaupungin omia työntekijöitä”, Munkki muistelee.

Yksi on kuitenkin pysynyt alusta lähtien, klubin toiminta on aina suunniteltu nuorten omien toiveiden mukaan.

“Huittinen tarjoaa paljon harrastusmahdollisuuksia, mutta klubi on tärkeä paikka heille, jotka eivät halua harrastaa mitään tavoitteellista, vaan enemmän höntsäillä. Täällä voi vain oleskella ja paikalla on aina aikuinen, jonka kanssa voi halutessaan vaihtaa ajatuksia. Tärkeässä osassa ovat pelit, mutta lähinnä tänne tullaan vain olemaan”, Munkki tietää.

Ruoka sai onnesta soikeaksi

Timo Kuusisto muistaa käyneensä klubilla ensimmäisiä kertoja 15-vuotiaana, heti kun toiminta siirtyi Huhkolinnalta entisen kirjaston tiloihin ja Nuorisoklubi aukesi. Tätä nykyä Pellonpuiston koululla koulutsempparina työskentelevä Kuusisto osallistuu klubin iltoihin työnsä puolesta. Myös hän vahvistaa, että klubin toiminta on muuttunut vuosien varrella varsin vähän.

“Mutta nuoret ovat muuttuneet. Silloin kun itse kävin täällä, asiat käytiin puhumassa kaverin vieressä, nykyään ne snäpätään toiselta puolelta huonetta toiselle puolelle”, hän hymähtää.

Kuusisto muistelee, että ensimmäisten vuosien aikana klubilla järjestettiin enemmän isoja tapahtumia. Viime vuosina sellaisiin ei ole panostettu.

“On vaikea sanoa, vetäisivätkö esimerkiksi bändi-illat tai diskot tänä päivänä väkeä.”

20 vuotta sitten kylää suhattiin edestakaisin pyörällä, eikä lämpimistä mopoautoista ollut tietoakaan. Talvella klubi oli Kuusistolle paikka, minne mentiin lämmittelemään.

“Ai että, jos täällä sattui olemaan jotain syötävää, silloin oltiin onnesta soikeana.”

Kuusiston mukaan klubilla käy normaalin illan aikana 25-50 nuorta.

“Jos itse lähtisin kehittämään toimintaa jotenkin, niin palauttaisin leiritoimintaa takaisin. Ei vaatisi kovinkaan suurta panostusta järjestää yön tai parin leirejä ja uskon, että nuoret pitäisivät sellaisesta.”

Klubi voi toimia turvapaikkana

Myös parikymppisellä Leevi Viljasella on klubilta lämpimiä muistoja.

Yläkouluaikana hän ei klubilla juuri käynyt, mutta alakouluikäisten miniklubi tuli Viljaselle tutuksi.
“Tämä on aina ollut nuorten oma paikka, mihin on helppo tulla ja minne otetaan lämpimästi vastaan.”

Viljasen mukaan on tärkeää, että nuorille on järjestetty tila, jossa he voivat oleskella oman mielensä mukaan.

“Ei tarvitse norkoilla kylillä, kun voi tulla tänne. Joillekin klubista saattaa muodostua suoranainen turvapaikka, mistä saa myös oikeanlaista ohjausta elämään”, hän toteaa.