Sastamalan lomitukseen tyytyväisten yrittäjien osuus on valtakunnan kärkeä. Asia selvisi MTK- ja SLC-liittojen järjestämästä valtakunnallisesta kyselystä. Kysely oli avoinna 26.1.-5.2. ja sen toteutuksesta vastasi MTK-Häme.
Tuloksia vertaillessa lomituspalveluyksiköittäin Sastamalan lomituspalvelut sijoittui kärkisijoille. Kaikkien lomituspalveluiden toimivuuden kouluarvosanaksi muodostui 7,8, kun taas Sastamalan yksikön arvosanaksi muodostui 8,4.
Vastauksia saatiin kaikista 12 lomituspalveluyksiköstä. Valtakunnallinen vastausprosentti oli 15,3. Sastamalan yksikön vastausprosentti oli 20 %. Sastamalan lomituspalveluihin kuuluvista yrittäjistä itse järjestetyn lomituksen piirissä oli 16,5 % ja lomitusyksikön järjestämän lomituksen piirissä 83,5 %.
Kyselyn perusteella tiloilla arvostettiin osaavia lomittajia, jotka selviytyvät itsenäisesti tilan töistä ja varmistavat tulonsa tilalle ajoissa, sekä ovat yrittäjille entuudestaan tuttuja. Vaihteluväli lomittajien ammattitaidon arvioinnin osalta oli pientä.
Suurimmat erot eri yksiköiden välillä muodostuivatkin lomittajien riittävästä määrästä, sijaisavun järjestämisestä kiireellisissä tapauksissa ja lomitusyksikön tavoitettavuudessa. Valtakunnallisesti ongelmana on, että lomittajia ei ole riittävästi saatavilla.
Avoimissa vastauksissa nousi hyviä kehitysehdotuksia esiin siitä, miten lomitusta voitaisiin kehittää niin, että myös sijaisaputarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin. Esimerkiksi pyydetyn vuosiloman prioriteetin määrittäminen. Tiloilla voitaisiin luottaa siihen, että sovitun lomamatkan aikana lomittaja on saatavilla ja toisaalta lomitusyksikkö tietää, mistä kiireelliseen tarpeeseen voisi olla mahdollista siirtää lomittaja.
Molemminpuolinen tiedon vaihto lomitusyksikön, lomittajien ja yrittäjän välillä on avainasemassa. Sastamalassa lomitusta on kehitetty määrätietoisesti ja säännöllisesti yhdessä lomittajien, hallinnon ja kotieläintuottajien kesken. Tärkeä yhteistyöelin on ollut suurimman osan Pirkanmaan kunnista kattavan Sastamalan lomituspalveluiden vähintään kerran vuodessa kokoontuva yhteistoimintaryhmä, jossa esiin nousseet kysymykset ja saatu palaute käydään yhdessä läpi miettien korjaavia ja palvelua kehittäviä toimenpiteitä.
Iso merkitys on ollut myös lomitusyksiköiden keskinäisellä yhteistyöllä, joka näkyy alueilla missä yksiköitä on yhdistetty ja palvelualueet ovat laajentuneet palvelun tyytyväisyyden kärsimättä. Kyselyn perusteella yrittäjien on helppoa luottaa sellaisen yksikön toimintaan, jossa lomittajien työtä arvostetaan ja ammattitaito tunnustetaan. Lomitustyön pariin hakeutuvien lomittajien kynnyksen voisi myös kuvitella olevan matalampi yksiköissä, joiden toimintaan ollaan tyytyväisiä.
