Huittisten sivistysvaliokunta pääsi eilen tiistaina käsittelemään uutta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkkoselvitystä.
Huittisten varhaiskasvatusjohtaja Terhi Tiuttu toteaa, että vaikka syntyvyys on laskenut Huittisissa jo useamman vuoden ajan, varhaiskasvatuspaikkojen kysyntä on pysynyt silti edelleen korkeana.
Tiuttu uskoo, että palvelutarvetta on lisännyt erityisesti vuonna 2020 tapahtunut subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto.
”Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tarkoittaa sitä, että lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa täyden päivän joka arkipäivä, vaikka huoltaja olisi kotona esimerkiksi työttömänä tai hoitaen lapsen pienempää sisarusta”, Tiuttu selventää.
Myös valtakunnalliset päätökset asiakasmaksujen alentamisesta ovat voineet omalta osaltaan vaikuttaa kynnykseen osallistua varhaiskasvatukseen.
Lisäksi esimerkiksi Ukrainan sotaa paenneiden saapuminen kaupunkiin on vaikuttanut Huittisissa jonkin verran varhaiskasvatuksen tarpeeseen.
Perhepäivähoitopaikat vähentyneet roimasti
Vuosittain syntyvän ikäluokan kooksi on Huittisissa arvioitu tulevina vuosina noin 70 lasta.
Tiuttu toteaa, että varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen ennustettavuutta hankaloittaa yhtälö, että samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät, palvelujen suhteellinen kysyntä sekä kysynnän luonne ja tarjonta eivät pysy samana.
”On haastava arvioida vuorohoidon, lasten tuen tarpeen sekä perhepäivähoidossa tapahtuvien muutosten vaikutusta päiväkotien ryhmä- ja tilatarpeisiin.”
Perhepäivähoitopaikkojen määrä on vähentynyt Huittisissa muutaman viime vuoden aikana rajusti. Kun vielä vuoden 2017 tammikuussa perhepäivähoidossa oli 105 lasta, kuluvan vuoden tammikuussa perhepäivähoitopaikkoja oli enää 28.
”Perhepäivähoitopaikkojen vähentyminen johtuu perhepäivähoitajien eläköitymisistä sekä siirtymistä muihin tehtäviin”, Tiuttu selventää.
Viisi kunnallista päiväkotia ja liuta satelliittejä
Kaiken kaikkiaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piirissä oli kuluvan vuoden tammikuussa 413 lasta, mikä on 84 prosenttia kaikista huittislaisista alle kouluikäisistä varhaiskasvatukseen oikeutetuista lapsista.
Tällä hetkellä varhaiskasvatusta järjestetään viidessä kunnallisessa päiväkodissa: Huvikummussa, Huhkolassa, Kuninkaisissa, Pikku Ainossa ja Vampulassa.
Lisäksi Huhkolan päiväkotiin kuuluvat satelliittiryhmät Karpalot ja Mansikat sekä Kuninkaisten päiväkotiin satelliittiryhmä Keltaiset ja Sammun koulun yhteydessä toimiva Sammun esikoulu.
Karpalot-ryhmä toimii Sahkossa, Mansikat kaupungintalon alakerrassa ja Keltaiset Selvinlinnassa.
Vampulassa on lisäksi Sallilan ryhmäperhepäiväkoti ja yksi esiopetusryhmä toimii Lauttakylän koulun alaisuudessa.
Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus varhaiskasvatuksesta oli tammikuussa 2023 noin 17 prosenttia.
Uudet tilat välttämättömät
Tiutun mukaan on selvää, että varhaiskasvatus ja esiopetus tarvitsevat kipeästi uusia tiloja.
”Toiminta on tällä hetkellä hajautettuna useampiin satelliittiyksiköihin väliaikaistiloissa. Lisäksi Huhkolan päiväkoti on käyttöikänsä päässä”, hän perustelee.
Ratkaisua tilatarpeeseen haetaan Lauttakylän koululta tarpeettomiksi jäävistä väliaikaistiloista. Uuden koulun avautuessa tilat saadaan varhaiskasvatuksen käyttöön vuoden 2025 aikana.
Väliaikaistiloihin suunniteltuun uuteen päiväkotiin ollaan sijoittamassa kahta esiopetusryhmää, kolmea 3-5 -vuotiaiden ryhmää sekä kahta alla 3-vuotiaiden ryhmää.
”Tämän myötä varhaiskasvatukseen on mahdollista saada toimiva ja tarkoituksenmukainen palveluverkko”, Tiuttu uskoo.
Muutos vaikuttaa myös siihen, että tulevaisuudessa esiopetusta annetaan Huittisissa enää uudessa päiväkodissa, Sammun koulun yhteydessä, Vampulassa ja vuorohoitoa tarvitseville lapsille Pikku Ainossa.
”Tämä ratkaisu vaikuttaa siten, että Huhkolan päiväkoti sekä satelliittiryhmät Mansikat, Karpalot ja Keltaiset voidaan poistaa varhaiskasvatuksen käytöstä”, Tiuttu sanoo.