Pyysimme sastamalalaisia eduskuntapuolueiden kanasanedustajaehdokkaita kertomaan, mihin yhteen asiaan he haluavat erityisesti vaikuttaa ja miksi.

Miko Bergbom, Perussuomalaiset
1. Olen 27 vuotta, rakennusmaalari (toinen aste) ja avoliitossa.
2. Maaseudun ja kehyskuntien elinvoiman säilyttäminen on kaikki kaikessa. Suomen hiilineutraalisuustavoite (2035) on liian kireä. Tieliikenteelle on asetettu ylikireät päästövähennystavoitteet, joiden toteutuminen edellyttää korkeampia hintoja. Oleellisempaa olisi varmistaa, että maatilojen, yrittäjien ja tavallisten pieni- ja keskituloisten kustannukset eivät nouse liian suureksi, jotta Suomessa säilytetään elinvoima myös kaupunkien ulkopuolella 2030-lukua kohti mentäessä.
EU:n 2050 hiilineutraalisuustavoite on kunnianhimoinen globaalilla mittapuulla. Sen luulisi riittävän myös meille. Varmistetaan jokaisen pärjääminen yltiöpäisen kunnianhimon sijaan.

Pertti Hakanen, keskusta
1. Olen 53-vuotias kolmen lapsen isä, asun poikieni Larin ja Lennin kanssa kotitilallani Houhajärvellä, Lotta vanhin lapsista asuu jo omillaan. Minulla on kokemusta eduskuntatyöstä sekä oman seutukunnan ja maakunnnan asukkaiden ja yrittäjien toimintaedellytysten kehittämisestä.
2. Huoltovarmuus on kansalaisoikeus ja keskeinen osa siitä on ruokaturva. Puhdas ja turvallinen ruoka sekä kannattava elintarviketalous on turvattava tuleville sukupolville. Maa- ja metsätalous on myös merkittävä ratkaisujen tarjoaja ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa. Kotimaisen ruuan tuotannon turvaamiseksi haluan sanoa suomalaiselle kuluttajalle: ”Mitä aiotte syödä, mikäli kotimaisen tuotannon annetaan rapautua?”
Taloudellisten edellytysten turvaaminen lähtee kotimaisen kilpailukyvyn tehostamisesta nykyisestä. Tämä kaikki näkyy myös meillä Sastamalassa kuin koko seutukunnassa, maatalouden merkitys ja sen tulevaisuus heijastuu nykyistä enemmän jokaisen arkeen.

Jenni Jokinen, SDP
1. Olen 40-vuotias kolmen lapsen äiti, koulutukseltani hallintotieteiden kandidaatti, kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu.
2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on viime vuosina keskitytty tulipalojen sammutteluun ja raskaaseen hoitoon. Mielenterveyspalvelut on suuressa kriisissä. On unohdettu huolehtia siitä, että ihminen saa tukea heti, kun mieli järkkyy.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset nousevat, kun ennaltaehkäisyn ja oikein ajoitettujen palveluiden sijaan apua saa vasta, kun tilanne on vaikea. Siksi haluan olla vaikuttamassa siihen, että niin sosiaali- kuin terveyspalveluissa painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin toimiin. Lainsäädäntöön ja hyvinvointialueiden rahoitukseen on tehtävä muutoksia, jotka mahdollistavat tämän. Pidemmällä aikavälillä tällä on mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä valtion taloudessa, mutta ennen kaikkea inhimillistä helpotusta vaikeaan tilanteeseen.

Harri Lindroos, Liike Nyt
1. Olen 57-vuotias järjestelmäinsinööri, insinööri YAMK, naimisissa ja minulla on kaksi täysi-ikäista lasta.
2. Tarvitaan muutos nykypolitiikkaan. Keinot: Talous on saatava tasapainoon. Loppu vastuuttomalle talouspolitiikalle. Tarvitaan talouskasvua, sopeutustoimia (leikkauksia) ja rakenteellisia uudistuksia. Työllisyysaste nostettava 85 prosenttiin. Sen vuoksi kaikki työikaiset ja työkykyiset on saatava töihin. Tehtävien päätosten on perustuttava faktaan. Politiikkaa ei pidä tehdä ideologiat, vaan asiat edellä. Loppu vallan väärinkäytölle. Suomessa esiintyvä korruptio ja hyväveliverkostot ovat epäoikeudenmukaisia ja haitallisia, ne myös vähentavät luottamusta politiikkaan. Turhan hyssyttelyn, hyysäilyn ja paapoilun sijaan tarvitaan rohkeita päätoksia. AY-liike on etujärjestö, se ei edusta demokratiaa. AY-liikkeen valtaa on kavennettava. Kansalaisten osallistaminen päätoksentekoon. Kuunnellaan kansalaisten mielipiteitä muulloinkin kuin vaalien alla.

Pirjo Raunio, kristillisdemokraatit
1. Olen 56 vuotta, työperusteisesta maahanmuutosta väitellyt filosofian tohtori, pohjakoulutuksena saksan ja englannin kielen opettaja, työskentelen koulutuspäällikkönä Sataedussa, naimisissa, kaksi poikaa, joista toinen aikuinen.
2. Jos pitää valita yksi asia, se on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja perheitä pitää tukea. Lapsissa on tulevaisuus. Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen vaarantaa koko yhteiskunnan. Lapsille pitää antaa kasvurauha. Perheiden pitää saada apua ongelmiinsa nopeammin.
Kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoista ei saa missään tapauksessa säästää. Kasvatukseen kuuluu myös kotihoidon mahdollistaminen taloudellisesti niille perheille, jotka haluavat hoitaa lapsensa kotona. Perheillä pitää olla aito valinnanvapaus. Koulutukseen lisää resursseja. Opetus takaisin joka kouluasteelle. Ammatillisen koulutuksen määrärahojen turvaaminen näkyy osaavan työvoiman saamisessa työmarkkinoille.

Leena Saarela, Vasemmistoliitto
1. Olen 58-vuotias sairaanhoitaja, naimisissa ja minulla on aikuinen tytär.
2. Toimeentulon ja tasa-arvon lisääminen sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen oikeudenmukaisemman tulevaisuuden vuoksi vaatii yhä paljon työtä. Elinkustannusten nousu vaikuttaa ihmisiin merkittävästi ja moni pienituloinen painii arjessa laskujen kanssa. Toisinaan he joutuvat valitsemaan ostaako ruokaa vaiko lääkkeitä.
Meidän on pidettävä huolta eniten tukea tarvitsevista vahvistamalla perusturvaa ja julkisesti tuotettuja peruspalveluita, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa, koulutusta ja opintotukia, työttömyysturvaa, omaishoidontukea ja pienimpiä eläkkeitä. Huolehtimalla hyvinvointialueille riittävä rahoitus turvataan myös mahdollisuus päästä lääkäriin ja saada hyvää hoitoa ja hoivaa. Samalla saadaan vahvistettua vanhuspalveluita ja hoitohenkilöstöresursseja.

Aleksi Sandroos, keskusta
1. Olen 28-vuotias hallintotieteiden opiskelija ja lähihoitaja. Työskentelen Keskustanuorten puheenjohtajana ja perheeseeni kuuluu avopuoliso Aura ja australianpaimenkoira Fanny. Lähellä sydäntä minulle ovat kannustava aluepolitiikka ja sivistys.
2. Monet nostavat tärkeimmäksi yksittäisiä asioita, mutta isoin asia näissä vaaleissa on löytää Suomelle yhteistä ja valoisampaa tulevaisuutta. Juuri nyt on löydettävä suunnitelma isoissa asioissa yhdessä. Suomi velkaantuu, turvallisuus ja omavaraisuus sekä lähipalvelut tulee turvata meille kaikille. Meidän on luotava parempi tulevaisuus suomalaisille poukkoilevan pikavoittopolitiikan sijaan.

Arto Satonen, kokoomus
1. Olen 56-vuotias, kansanedustaja, opettaja.
2. Jatkuva velkaantuminen on saatava kuriin. Talous on saatava tasapainoon, jotta turvataan sosiaali- ja terveyspalvelut ja laadukas koulutus. Nyt valtion korkomenot ovat jo 2,5 kertaa suuremmat kuin lapsilisät. Talouden kuntoon laittamisessa työllisyyden nostaminen on tärkeintä. Se saadaan aikaan uudistamalla sosiaaliturvaa ja työn verotusta siten, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan. Työn verotusta tulee alentaa, jotta kannattaa opiskella, edetä uralla ja tehdä lisä- ja ylitöitä.
Vastuullinen taloudenpito on edellytys myös sille, että voidaan parantaa Sastamalalle tärkeitä liikenneyhteyksiä, kuten Tampere-Pori valtatietä ja Vammala-Karkku-Tampere lähiraideyhteyttä.

Wilhelm von Nandelstadh, RKP
1. Olen 44-vuotias kauppatieteiden maisteri, yhteinen perheyritys vaimon kanssa. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi koira, keväällä myös pieni vauva. Ennen muuttoamme Sastamalaan olin 15 vuoden ajan liike-elämässä eri johtotehtävissä, Suomessa ja ulkomailla. Tällä hetkellä olen hyvin aktiivinen kansalaisyhteiskunnassa.
2. Koulutuksesta ja sivistyksestä emme saa leikata. Vain osaamisella suomalaiset ja Suomi pärjää maailmassa. Sivistyksellä on myös itseisarvonsa. Tarvitsemme lisää koulutusta, emme vähemmän. Koulutus ja sitä kautta osaava työvoima on myös edellytys toimiville ja kannattaville yrityksille.