Huittisissa viime perjantaina järjestetty Risto Ryti -seuran Poliittisen johtajuuden ääripäät totalitarismista demokratiaan -seminaari houkutteli ajankohtaisilla aiheillaan Huittisissa syntyneen presidentin nimikkosalin ääriään myöten täyteen.
30. juhlavuotta viettävä Risto Ryti -seura on perinteisesti järjestänyt Rytiä käsitteleviä seminaareja joka toinen vuosi. Juhlavuonna seminaari koki sisältöuudistuksen, sillä tällä kerralla seminaarissa keskityttiin presidentin sijaan ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin.
Filosofi Leif Sundström keskittyi aiheessaan Modernin ajan diktaattoreja Hitleristä Kim Jong-uniin Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
Viime aikoina paljon esillä ollut, Venäjän asiantuntija, suurlähettiläs Hannu Himanen puhui otsikolla Onko Putinin Venäjä autokratia vai diktatuuri?
Toimittaja Anna-Sofia Berner kertoi Helsingin Sanomien Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana toimimiensa vuosien pohjalta aiheesta Poliittinen johtajuus USA:ssa.
Erityisesti YLE:n ajankohtaisohjelmissa usein vieraileva akatemiatutkija Timo Miettinen toi keskusteluun Filosofin näkökulman yhteiskunnalliseen johtamiseen.
Professori Henrik Meinander herätteli kuulijoiden ajatuksia aiheella Suomalainen poliittinen johtajuus.
Sundström ja Himanen keskustelivat eduskunnan ex-puhemies Matti Vanhasen johdolla totalitaaristen valtioiden johtajien tunnuspiirteistä ja Berner, Miettinen sekä Meinander demokraattisten valtioiden johtajien tunnuspiirteistä.
Putin kuuluu suurten diktaattorien joukkoon
Sundström avasi oman osuutensa muistuttaen, että 2. maailmansodan jälkeen on ollut yli 300 diktatuurista hallintoa, joista osa on kestänyt vuosikymmeniä, osa vain muutaman päivän.
”Nyt voidaan jo sanoa, että Putin kuuluu suurten diktaattorien joukkoon, jotka tulevat jättämään jälkensä maailman historiaan ja varsinkin Venäjän historiaan.”
Sundströmin mukaan Putinin lapsuudessa on havaittavissa paljon samoja piirteitä kuin muiden diktaattorien kohdalla.
”Hän oli keskinkertainen, mutta pärjäsi jos halusi. Hänen vanhempansa olivat tiukkoja ja väkivaltaisia, varsinkin isä”, Sundström nosti esiin.
Nuoruudessaan Putinilla oli pitkä ulkomaan periodi.
”Tämäkin sopii monen diktaattorin elämään, sillä monet ovat harhailleet tai haahuilleet elämässään”, Sundström tietää.
Putinin haave elää agenttina toteutui ja hän pääsi Leningradin valtion yliopistoon, minne oli todella vaikea päästä.
”Voi olla, että tämä loi hänelle ajatuksen itsestään poikkeusyksilönä”, Sundström arveli.
Filosofin mukaan Putinin nuoruus kuulostaa kuitenkin varsin tavalliselta.
Putinin urasta KGB:ssä (Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi) ei ole kovin varmaa tietoa johtuen siitä, että suurin osa asiakirjoista hävitettiin Neuvostoliiton luuhistuessa ja tiedot Putinin asemasta vaihtelevat paljon.
Myös Putinin perhe-elämä on Sundströmin mukaan diktaattorille tyypillinen. Vaimot ovat usein vain kulisseja.
”Siinä mielessä Putin on epätyypillinen, että hänellä on takana siisti avioero.”
Eroja diktaattoreille on tullut aiemminkin, mutta vaimot on usein jätetty heitteille tai jopa murhattu. Putin on tiettävästi pitänyt huolta entisestä vaimostaan.
Putin varjelee yksityiselämäänsä huolella ja inhoaa, että sitä yritetään tonkia.
”Mutta voi olla, ettei sieltä paljastuisikaan mitään, vaan hän on myös yksityiselämässä ennen kaikkea poliitikko”, Sundström arvelee.
Ei häikäilemättömiä keinoja, eikä karismaa
1980-luvulla Putin toimi agenttina Saksassa, mutta tästä ei ole kovin paljon tietoa. Putinin poliittinen nousu alkoi 1990-luvulla.
”Tiettävästi hän ei noussut häikäilemättömillä keinoilla, eikä hänellä ollut mitään poliittista karismaa. Hän herätti luottamusta ja oli kiistattomasti ahkera”, Sundström tietää.
Putinin nosti valtaan Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin ja hänen valtakoneistonsa.
”Presidentti Putin luotiin, eikä tässä vaiheessa ajateltu, että hänestä tulisi niin sanottu suuri, karismaattinen diktaattori.”
Sundströmin mukaan presidentti Putinin siis loivat muut, mutta diktaattori Putinin hän kehitti itse.
Putinin valta perustuu eri diktatuurien yhdistelemiseen.
Puoluediktatuurissa Yhtenäinen Venäjä on käytännössä ainoa puolue ja sotilasdiktatuurissa armeija saa kaiken haluamansa ja on koskematon.
”Putinin ympärille on rakennettu ja hän on myös hyvin itse ruokkinut omaa henkilökulttiaan”, Sundström sanoi.
Mitä Putinin syrjäyttämiseen vaadittaisiin?
Sundström tietää, että diktaattoreista on päästy pääsääntöisesti eroon kuudella tavalla: palatsivallankumouksella, sotilasvallankaappauksella, salamurhalla, kansannousulla, ulkoisella miehityksellä tai sairaudella.
Näistä todennäköisimpänä Sundström näkee Putinin sairastumisen.
”Hän on jo seitsemänkymppinen, eikä hänellä realistisesti ajateltuna ole kovin paljon aktiivisia vuosia jäljellä. Voi tulla joku sairaus ja skenaario saattaisi olla jopa vähän samanlainen kuin Stalinilla, joka jätettiin yksin omaan makuuhuoneeseensa kuolemaan ja hänen lähimmät miehensä jakoivat vallan nopeasti”, Sundström spekuloi, mutta muistutti kaikkien diktaattorien olevan erilaisia.
”Ehkä joku sairaskohtaus olisi paras vaihtoehto ja sen jälkeen maltillisempi diktatuuri ja sitten jonkun vuoden kuluttua tulisi joku Neilikkavallankumouksen kaltainen demokraattisempi sykäys.”
Yleisö innostui edustuksellisesta presidentistä
Keskustelussa esiin nousseen tarpeen selkeyttää suomalaista perustuslakia ja siihen perustuvia päätöksiä sekä päätöksentekijöitä Henrik Meinander ratkaisi heittämällä ilmaan ajatuksen presidentin viran muuttamisesta edustukselliseksi ja presidentillä tällä hetkellä olevan vallan siirtämisestä hallitukselle.
Tähän asiaan myös yleisö pääsi ilmaisemaan mielipiteensä.
Matti Vanhanen antoi yleisölle kolme vaihtoehtoa: perustuslain pitäminen ennallaan, lain muuttaminen asteittain parlamentarismin suuntaan ja siirtymisen edustukselliseen presidenttijärjestelmään.
Tulos löi keskustelun vetäjän ällikällä, sillä äänet jakautuivat kolmen vaihtoehdon välillä tasan.
”Tämä on uutinen kansan mielipiteestä”, Vanhanen huudahti pieni pilke silmäkulmassa.
