Keltaisten viljapeltojen keskellä huomio kiinnittyy kauniiseen, okrankeltaiseen maataloon. Nisun tilan päärakennus, joka sijaitsee Sastamalan Vammalassa, Ketolan kylässä, on kokenut täydellisen remontin kahden viime vuoden aikana. Talon omistajat, Maria ja Eero Jokinen ovat tehneet kovan urakan ja laittaneet rakennuksen arvoiseensa kuntoon.
”Alusta lähtien oli selvää, että haluamme perheemme kodista käytännöllisen, ja teemme sen talon henkeä kunnioittaen”, Maria kertoo. Siinä Jokiset ovatkin onnistuneet täydellisesti.
Talon alkuperäinen väri oli kitin vaalea, ja sen piti olla tulevakin väri ulkovuorilautojen uusimisen jälkeen.
”Juuri ennen maalin ostoa päädyimmekin tähän vaihtoehtoon”, Eero paljastaa.
Jokisten talo on rakennettu vuosien 1904-6 välisenä aikana, ja 1960-luvulla siihen oli tehty niin sanottu elintasosiipi. Siiven Jokiset purkivat jo remontin alkuvaiheessa.
Kahden vuoden aikana rakennus on käyty perusteellisesti läpi, ja remonttia on tehty pieteetillä. Ja kaiken mitä ovat pystyneet, Maria ja Eero ovat tehneet itse. Eerolla oli remonttihommista kokemusta jonkin verran jo ennestään, mutta Marialla ei omien sanojensa mukaan mitään käsitystä. Nyt Maria käyttää remonttisanastoa kuin vanha tekijä, ja esimerkiksi tapettien liisterit hän on keittänyt itse.
”Selvitystemme perusteella se on paitsi ekologisempi, myös hengittävämpi vaihtoehto hirsirunkoiseen taloon huokolevyn päälle tapetoidessa kuin valmis tapettiliisteri”, Maria toteaa.
Siinä missä Eeron kontolla ovat olleet järeämmät rakennustyöt, Maria on esimerkiksi lipeöinyt lattioita, maalannut rimalistoja ja ideoinut yhdessä Eeron kanssa kodin sisustusta ja pintoja.
”Sisustussuunnitelijaa emme ole käyttäneet, vaan miettineet mikä meitä itseämme miellyttää eniten”, Maria sanoo.
Vanhaa remontoidessa tulee usein eteen yllätyksiä, ja niin kävi Jokisillekin talon yläkerrassa.
”Ajattelin, että se pitää vain raivata, miettiä huonejärjestys ja laittaa uutta pintaa päälle. Olin totaalisen väärässä”, nainen naurahtaa.
”Yläkerrassa piti tehdä täysin uudet rakenteeet ja eritys, lisäksi tilaan tehtiin poikkiharja. Alakertaan verrattuna yläkerta vaati moninkertaisen työmäärän. Se, ja lämmitysjärjestelmän uudistaminen horjuttivatkin budjettiamme melkoisesti”, Eero myöntää.
Yläkerran aulasta avautuu upea peltomaisema, ja taustalla siintelee Rautavesi. Tosin näkymä paljastuu vasta, kun parvekkeen ovea ja ikkunoita peittävät muovit korvataan puusepän tekemillä ikkunoilla.
”Niiden toimitusta odotamme kuin kuuta nousevaa”, Maria kertoo.
Kaksivuotinen projekti on tuntunut välillä liiankin kovalta haasteelta, mutta hetkeäkään Maria ja Eero eivät ole katuneet. Viikko sitten päästiin muuttamaan yläkerran tiloihin. Siihen saakka he asuivat kaikki alakerran tiloissa.
”Meillä on ollut kaksi muuttoa tänne: ensin alakertaan, ja nyt vihdoinkin saimme makuutilat yläkertaan”, Maria iloitsee.
Yläkertaa hallitsee tilava ja valoisa aula, josta on kulku parvekkeelle, lastenhuoneisiin, kylpyhuoneeseen sekä vanhempien makuuhuoneeseen. Sieltä on oma sisäänkäynti vaatehuoneeseen, sekä kodinhoito- ja kylpyhuoneeseen, jonne on tulossa vielä kylpyamme. Perheen lukioikäisen Oonan huone on omassa rauhassaan alakerrassa.
360 neliötä käsittävässä talossa on ruhtinaalliset ja käytännölliset tilat kuusihenkiselle perheelle ja alakerran kolme ja puoli metriä korkeat huoneet on sisustettu tyylikkäästi, mutta kodikkaasti. Suuressa tupakeittiössä on iso leivinuuni, joka on ahkerassa käytössä, kuten salien kaakeliuunitkin.
Listoja puuttuu vielä sieltä täältä, ja jokunen ovikin on vielä hiomatta, mutta Jokiset kertovat osaavansa jo ottaa välillä vähemmän rennommin.
”Oli ihanaa saada purkaa vaatteet muuttolaatikoista vuoden odottelun jälkeen yläkerran kaappeihin ja vaatehuoneisiin”, Maria huokaisee.
Jokiset allekirjoittavat, että työ tekijäänsä opettaa. Erityisen iloisia he ovat siitä, että yhteinen unelma vanhasta maatalosta on toteutunut.
”Täällä huomaa vuoden kierronkin konkreettisesti, ja luontoa tulee seurattua ihan eri tavalla”, pariskunta vakuuttaa.