Kun urheiluseura Lauttakylän Lujan säännöt sata vuotta sitten kirjoitettiin, toiseen pykälään kirjattiin, että seuran tarkoitus on jäsentensä ruumiillisen kunnon ja henkisen vireyden kehittämisen ja ylläpitämisen avulla kasvattaa heistä työkykynsä ja henkisten ominaisuuksiensa puolesta yhteiskunnalle hyödyllisiä kansalaisia, tarjota heille terveitä vapaa-ajan harrastuksia sekä edistää toiminta-alueellaan seuran tarkoituksenmukaista toimintaa.

Lujan kunniapuheenjohtaja Matti Lähteenmäki naurahtaa, että sadan vuoden takaiset säännökset kuulostaisivat hyvältä tähänkin päivään, vaikka sanamuotoja on vuosien saatossa hivenen pehmennetty.

”Siinä kiteytyy yhdistyksen tärkein ajatus jäsenten fyysisen ja henkisen kunnon kasvattamisesta. Varsinkaan tänä päivänä, kun nuorten henkisestä pahoinvoinnista puhutaan niin paljon, nämä asiat eivät ole ollenkaan pahitteeksi.”

Tänä päivänä seuran tarkoitus on tiivistetty tavoitteeseen edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa-, tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarkoitustensa mukaisesti.

Ensin tulivat kilpailut, vasta sitten perustettiin seura

Lauttakylän lujan historian huolella tunteva Lähteenmäki tietää, että ensimmäiset juoksuaskeleet seuraa kohti otettiin jo ennen virallista päätöstä urheiluseuran perustamisesta.

Huittislaiset juoksua harrastaneet suojeluskuntalaiset olivat innostuneita osallistumaan pikajuoksukisoihin, mutta mukaan pääseminen edellytti seuraa.

Suojeluskuntalaiset ilmoittautuvat mukaan Lauttakylän Lujan edustajina ja vasta kilpailuiden jälkeen pidettiin virallinen perustamiskokous. Tästä kokouksesta tuli aiemmin tänä vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Lähteenmäki nostaa esiin vanhan urheilukentän rakentamisen, mikä tapahtui aikoinaan Lujan aloitteesta ja vapaaehtoisten työpanoksella.

”Siihen aikaan kunnat eivät osallistuneet seurojen toimintaan millään tavalla”, Lähteenmäki tietää.
Kentällä päästiin pelaamaan myös pesäpalloa, mistä Lähteenmäki kertoo seuran saaneen ensimmäistä menestystä.

Myöhemmin Luja on ollut vahvasti vaikuttamassa myös Huittisten jäähallin rakentamiseen.
”Rahoitus kerättiin silloin laidoissa olevia mainospaikkoja myymällä.”

Sadassa vuodessa seuratoiminnan haasteet ovat kääntyneet päälaelleen.

Lujan aloittaessa toimintansa liikuntaharrastus oli yleistä ja aikaan sopivaa. Harrastajista ei ollut pulaa ja seuran säännöissäkin piti keskittyä enemmän siihen, miten yhdistys toimii kuin siihen, mitä liikunta pitää sisällään.

”Silloin ei ollut televisiota, eikä näitä nykyajan härpäkkeitä. Liikunta oli nuorille oikeastaan ainutta vapaa-ajan toimintaa”, Lähteenmäki sanoo.

Parhaimmillaan Lujassa oli noin 1500 jäsentä. Tänä päivänä jäsenmäärä on suunnilleen 800, joista aktiiviharrastajia on noin 400.

”Tämän päivän iso kysymys on ehdottomasti se, mitä pitäisi tehdä, että saisimme nuoret liikkumaan. Toki jäsenmäärä on vähentynyt myös siitä syystä, että ikäluokat ovat nyt paljon pienempiä kuin vielä parikymmentä vuotta sitten”, Lauttakylän Lujan juhlatoimikunnan puheenjohtaja Kaisa Teerikoski pohtii.

Ikäluokkien pienentyessä on yhä haastavampaa saada kasaan kokonaista jääkiekko- tai jalkapallojoukkuetta. Suunnistuksesta saattavat kiinnostua vain yksittäiset nuoret.

”Siksi on entistä tärkeämpää tehdä yhteistyötä seuran sisällä ja yhdessä toisten seurojen kanssa. Pitää huolehtia, ettemme esimerkiksi aikatauluta harjoituksia niin, että toiseen lajiin osallistuminen veisi mahdollisuuden osallistua toiseen. Aluetasolla meillä pitää olla yhteistyökumppaneita, joiden avulla pystymme tarjoamaan muutamille aktiiveille harjoitusmahdollisuuksia”, Teerikoski summaa.

Seuran puheenjohtaja Jaakko Kemppi painottaa, että Lujassa pyritään siihen, ettei harrastaminen jäisi ainakaan rahasta kiinni.

”Toinen suuri haaste on vetäjien sitouttaminen mukaan. Myös heidän määränsä on vähentynyt ja siitä syystä harvojen aktiivien harteilla on yhä suurempi vastuu. Se aiheuttaa kuormitusta ja väsymystä”, Teerikoski toteaa.

”Nämä ovat haasteita, joiden kanssa kaikki seurat tällä hetkellä kamppailevat, Luja ei todellakaan ole asian kanssa yksin. Moni seura on jo lopettanut ja toiminnassa on mukana enää lähinnä suurimpia”, Kemppi jatkaa.

Nykyisin kuusi aktiivista jaostoa

Lauttakylän Lujan vuosibudjetti on tällä hetkellä noin 400 000 euron luokkaa, mikä osoittaa, että aivan pienestä toiminnasta ei Huittisissakaan puhuta.

Kun vielä 60-luvulla vastuu rahan keräämisestä oli pääasiassa huvitoimikunnan harteilla, tänä päivänä Lujassa toimii kuusi jaostoa, joista jokaisella on oma tulosvastuunsa.

”Tosiasia on, että seura ei toimisi ilman liikelaitosten, yritysten ja pankkien suosiollista suhtautumista. Urheiluseuroissa talous on ollut aina yksi kiistelyn kohde, mutta me olemme saaneet asian toimimaan sillä periaatteella, että jaostot huolehtivat itse varojensa keräämisestä”, Kemppi kertoo.

70-luku oli jaostojen kulta-aikaa. Silloin seurassa oli oma jaostonsa niin painille, voimistelulle, keilaukselle kuin painonnostollekin. Tänä päivänä Lujassa toimii jääkiekko-, jalkapallo-, yleisurheilu-, hiihto-, suunnistus- ja ringettejaosto.

Luja on kasvattanut monia menestyjiä

Lauttakylän Lujan riveistä valtakunnalliseen ja jopa kansainväliseen menestykseen on noussut lukuisia urheilijoita.

Kempin, Teerikosken ja Lähteenmäen on vaikea valita, kuka olisi se kaikkien aikojen menestynein.

”Ruohomaan Mikael on edustanut Suomea jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa ja voittanut MM-hopeaa. Se lienee kaikista isoin saavutus, jos sitä mitataan kansainvälisen menestyksen perusteella”, kolmikko pohtii.

Yleisurheilijoista mieleen nousevat muun muassa Ringa Ropo, Pentti Väistö, Jouko Uola, Seppo Haavisto, Petteri Lax ja Antti Rintakoski.

”Viimeisimpänä tietenkin Lotta-Maria Maine”, Teerikoski sanoo.

Lentopallossa oppeja Lujasta ovat saaneet veljekset Matti ja Mikko Oivanen. Suunnistuksessa hyviä saavutuksia tekee parhaillaan Tuukka Mäkinen.

”Lujan rooli on tällä hetkellä toimia ennen kaikkea kasvattajaseurana, joka tarjoaa kipinän urheilu-uralle ja mahdollistaa liikunnan harrastamisen lähialueella edullisesti”, Kemppi summaa.

Kovin monessa lajissa Lujan valmennustaso ei riitä suomenmestaruustasolle.

”Meidän tulee osata ohjata kyvykkäät nuoret eteenpäin, mutta lajivalinnat tehdään aikaisintaan noin 12 vuoden iässä ja joskus vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä, siihen asti toiveenamme on, että lapset ja nuoret harrastaisivat liikuntaa mahdollisimman monipuolisesti.”

Lauttakylän lujan satavuotisjuhlia vietetään Huittisten Risto Ryti -salissa lauantaina 14. lokakuuta. Ennen kello 14 alkavaa pääjuhlaa on kahvitarjoilu. Pääjuhlan juhlapuhujana toimii huittislaislähtöinen Akavan viestintäjohtaja Jyrki Kemppainen. Tilaisuus on kaikille avoin.
Myöhemmin illalla pidettävään iltajuhlaan on myynnissä illalliskortteja.