Huittisissa on viimeisen vuoden aikana keskusteltu ahkerasti keskusurheilukentän peruskorjaustarpeista.

Vuoden 2022 keväällä urheilukentälle tehty kuntokartoitus paljasti, että kaupungin ainut kestopäällysteinen urheilukenttä on päässyt vuosien saastossa surkeaan kuntoon.

Saman yhteenvedon teki myös urheilukentän katselmukseen vuosi sitten osallistunut käyttäjistä, kaupungin virkamiehistä ja Suomen Urheiluliiton kilpailupäällikkö Mika Muukasta koostunut ryhmä.

Kentän perusparannuksesta tehtiin hankesuunnitelma, joka povasi korjaustöiden hinnaksi reilua miljoonaa euroa.

Huittisten tekninen valiokunta päätti, ettei se hyväksy keskusurheilukentän perusparannukseen tehtyä hankesuunnitelmaa, vaan investointipäätös siirretään vuoteen 2026.

Yksimielisesti päätös ei syntynyt, vaan Timo Mattila (kok), Lauri Lehtinen (sd) ja Aulikki Kuisma (kesk) olisivat hankkeen käynnistämisen kannalla. Mika Stenforsin (hupa) esitys hankkeen lykkäämisestä sai taakseen Helena Mannisen (kesk), Antti Suomelan (ps) ja Arto Viitasen (ps).

Lykkäyspäätöstä perustellaan kaupungin kasvavalla tarpeella investoida päiväkoteihin ja kouluihin.

Juoksuradan kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti

Teknisen valiokunnan tekemän päätöksen seurauksena urheilukentän peruskorjaus on siirretty investointiohjelmassa vuosille 2026–2027.

Huittisten kaupungin maanrakennuspäällikkö Johanna Kalaoja kertoo, että hankkeelle haetaan avustusta vuoden 2025 loppun mennessä.

Urheilukentän kunnosta on puhuttu paljon ja pahimmissa skenaarioissa kentän on pelätty menevän huonon kuntonsa vuoksi käyttökieltoon. Kalaoja uskoo, että kenttää voidaan kuitenkin käyttää osittain vielä kesällä 2026.

”Moukari- ja kiekkohäkki on jo poistettu käytöstä, eivätkä kiinteät estejuoksuaidat ole enää turvallisia. Juoksurataa voidaan vielä käyttää, mutta tilannetta seurataan liukkauden ja epätasaisuuden osalta. Pituushyppy- ja kolmiloikkapaikka sekä korkeushyppy- ja seiväshyppypaikka ovat käytössä, kuten myös nurmialue jalkapalloilijoilla”, hän kertoo.

Ennen perusparannusta kentän kuntoa on mahdollista parantaa elvyttävillä toimenpiteillä vain hyvin rajallisesti.

”Juoksurata on märällä kelillä todella liukas, eikä kentän pinta tulisi todennäköisesti kestämään esimerkiksi pesutoimenpiteitä. Kalustoa voidaan kuitenkin uusia ja esimerkiksi kolmiloikkalankut tullaan todennäköisesti vaihtamaan”, Kalaoja sanoo ja toteaa, että rakenteellisiin korjauksiin ei tässä vaiheessa kannata mennä.

Kalaoja kertoo, ettei korjaustoimenpiteiden siirto tule vaikuttamaan kentän korjauskustannuksiin.

”Investoinnin aloitusaika vain siirtyy ja korjaussuunnitelmien laatiminen aloitetaan vuoden 2026 aikana”, hän toteaa.

Olosuhteet eivät motivoi harrastajia tai ohjaajia

Huittislaisille yleisurheilijoille kentän peruskorjauksen siirtyminen oli harmillinen takaisku.

Lauttakylän Lujan yleisurheilujaoston sihteeri ja hallituksen jäsen Helena Kaasalainen pelkää erityisesti mahdollista käyttökieltoa.

”Se olisi kuolinisku huittislaiselle yleisurheilulle. Pärjäämme kyllä sen tilanteen kanssa, että kenttä on pois käytöstä yhden korjauskesän, mutta seuratoiminta ei kestä taukovuosia.”

Kaasalainen tietää, että etäältä katsottuna kenttä voi näyttää vielä ihan kelvolliselta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että juoksurata on päässyt kulumaan vaarallisen liukkaaksi ja sen pinnasta puuttuu paloja.

”Tällaiset olosuhteet eivät motivoi harrastajia tai ohjaajia”, Kaasalainen tietää.

Huonokuntoisella kentällä on myös taloudellisia vaikutuksia seuratoimintaan, sillä nykyisellään kenttä ei houkuta Lujaa järjestämään piiritason kilpailuja tai ulkopaikkakuntalaisia kilpailijoita tulemaan Huittisiin kilpailemaan.

”Kilpailuja järjestämällä seuralla olisi mahdollisuus hankkia tuloja toimintaansa”, Kaasalainen huomauttaa.

Joukkuelajien tapaan yleisurheilu ei liikuta suuria massoja. Kaasalainen kertoo, että esimerkiksi urheilukentällä järjestettyihin kesäkisoihin osallistui kuitenkin tänäkin vuonna parhaimmillaan 70–80 lasta.
Lisäksi urheilukentällä harjoittelee yleisurheilun lisäksi monen muun lajin edustajia.

”Ajattelen, että muutkin lajit hyötyvät siitä, että meillä on kunnossa oleva kenttä, jossa voi treenata monipuolisesti.”

Sosiaalisen median keskusteluissa urheilukentän tarvetta on kyseenalaistettu voimakkaasti ja esitetty, että yleisurheilun harrastajat voisivat käydä harjoittelemassa esimerkiksi naapurikunnissa. Kaasalainen muistuttaa, että monet harrastajista ovat vasta pieniä lapsia.

”Itse näen viisaampana, että urheilukenttä on helposti saavutettavissa pyöräillen, kävellen tai lyhyellä autokyydillä”

Katettu katsomo suojaa sateelta ja paahteelta

Suomalainen yleisurheilu elää tällä hetkellä hyvässä nosteessa, johon Kaasalaisen mielestä olisi tärkeää tarttua tarjonnalla, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saataisiin innostumaan liikkumisesta.

Kaasalainen vakuuttaa kuitenkin ymmärtävänsä myös kaupungin taloudelliset resurssit.

”Yleisurheilussa vaaditaan monenlaisia suorituspaikkoja, jotka tuovat kustannuksia. Sillä on kuitenkin iso merkitys, että suorituspaikat ovat sellaiset, missä suoritus on ylipäätään mahdollista tehdä ja tulokset mitata.”

Paljon keskustelua on herättänyt myös kentälle suunniteltu katettu katsomo.

”On puhuttu siitä, että SM-tasoisten kisojen järjestäminen vaatii katetun katsomon. Minä näen asian niin, että sateelta tai paahteelta suojautuminen on tärkeää myös muulloin kuin SM-kisoissa. Katettu katsomo palvelee myös pienemmissä kilpailuissa, joiden järjestäminen on meidän näkökulmastamme paljon todennäköisempää.”