Metsiemme kasvu ja hiilensidontakyky ovat pohjoisen pallonpuoliskon parasta. Mediaviestintä on ollut kuitenkin aivan toista. Markku Ollikaisen, vihreiden propagandatorveksi viritetty paneelijohtaja puhui harkittua valhetta alkuvuodesta 2023.
Propagandatorvesta puskettiin kaikkien päämedioiden kautta sanomaa, että ”Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteeksi.” Propaganda jatkui: ”Hiilinielut ovat yhtäkkiä romahtaneet.” Saatiin aikaan haluttu hämmennys ja propagandavoitto.
Todellisuudessa hiilinielujen romahdus saatiin aikaan Luonnonvarakeskuksen Luken laskentatavan muutoksella. Hiilensidonta Suomen metsissä jatkuu siis kasvu-uralla, mitään romahdusta ei tapahtunut.
Laskentatavan yhtäkkisessä muutoksessa alettiin aikaisempaa tarkemmin ottaa huomioon metsäisiksi kangasmaiksi muuttuneiden soiden turpeen kuluminen pintakerroksesta. Luken erikoistutkija Markku Saarinen arvioi turpeen kulumisen kangasmaasta lisäävän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
Saarinen ei kerro sitä MT Metsä jutussaan, mikä aikaisemmin on ollut relevanttia, että suosta kasvavaksi metsäksi muuttuneet alueet nimenomaan sitovat ilmaan vapautuvan hiilidioksidin puuston kasvuun.
Kulttijohtajaksi nostettu Ollikainen sai lisävirtaa EU-komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansilta. Hän on EU-komissiossa Euroopan ilmastopolitiikan vetäjä ja taustaltaan hollantilainen sosialisti.
Timmermans haluaa alistaa EU:n jäsenmaiden metsät yhteisen päätöksenteon piiriin, vaikka metsäpolitiikka ei kuulu EU:n perussopimuksessa määriteltyihin sektoreihin. Suomen edellinen hallitus kompuroi pahasti kannoissaan EU:sta tulleisiin lukuisiin säädöksiin. Meidän vihreä vasemmisto oli automaattisesti Timmermansin ja Ollikaisen tukena ideologisista syistä.
Kun Frans Timmermans hävisi Euroopan komission puheenjohtajuuskisan Ursula von der Leyenille, hän päätti näyttää voimaansa ympäristökomissaarina. Syntyi valtavasti erityisesti metsiin kohdistuvia ja keskenään ristiriitaisia säädösesityksiä.
EU:n metsästrategia, biodiversiteettistrategia, LULUcf-asetus, Red III- asetus ja taksonomia ovat eritasoisia, metsätalouteemme vaikuttavia säädösesityksiä.
Toivon, että noin vuoden päästä vaalien jälkeen aloittava EU:n uusi komissio on nykyistä viisaampi, ainakin metsäasioissa. Komissaari Timmermans ei piitannut vähääkään EU:n ”pyhästä” periaatteesta, joka arvioi laadittavien uusien säädösten vaikutuksia ensinnäkin taloudellisesta, toiseksi ympäristönsuojelullisesta ja kolmanneksi sosiaalisesta näkökulmasta. Häntä siivitti vain oma vallanhalu ja ideologia.
Kotimaan edunvalvontaa ei pidä jättää propagandapaneelien hoidettavaksi. Meillä on paljon metsäalan huippuosaajia, heidät on nyt siirrettävä eturintamaan. Luotan myös ministeri Sari Essayahaan, meillä on vaihteeksi uskottava maa- ja metsätalousministeri.
Jukka Tuori
agronomi, MMM
Huittinen
Hyvä Jukka jälleen täyttä asiaa. Maa on pelastettava tältä viherkommunistiselta vale vaikuttamiselta. Viheropettajat aloittavat tämän valeella aivopesun jo koulussa. Järjen käyttö kunniaan.
Propagandasi on kovin yksipuolista. Tosiasiassa Luke on metsänomistajien asialla, minkä nuoret, ammattinsa osaavat ja osaamistaan kehittävät metsänomistajat ymmärtävät. Maa- ja metsätilojen yksityiset omistajat ovat pitäneet tärkeänä, että tila siirtyy tuottavana ja elinkelpoisena jälkipolville. Fiksu enemmistö on alkanut ajatella myös, että oman tilan ulkopuolisen maailman pitää myös säilyä elinkelpoisena, eihän pelloista tai metsistä ole mitään iloa, jos elämä ei muutenkaan ole mahdollista. Luken metsäpolitiikasta löytää pienellä hakemisella oikeaa tietoa, jota kehityksestä tipahtaneet ”koska minä haluan” propagandistit eivät ole omissa kirjoituksissaan vääristelleet. Esimerkiksi tällaista:
” Ilmastopäästöt vähenisivät miljoona tonnia, jos ojitetuissa, rehevissä suometsissä siirryttäisiin avohakkuista jatkuvapeitteiseen kasvatukseen eli poimintahakkuisiin. Luonnonvarakeskuksen uuden laskennallisen mallin mukaan erilaisilla metsänhoitotavoilla voi saada aikaan päästövähennyksiä Suomessa, vaikka hakkuutaso pysyisi samana.
Suomessa tarvitaan maankäyttösektorin ilmastotoimia, jotta päästövähennyksiä saadaan aikaan.
Tuoreiden tutkimusten mukaan turpeen päästöjen hallinta ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Tutkijat pähkäilevät kuumeisesti sen parissa, millaisilla toimilla saavutettaisiin sopiva balanssi, jossa puut kasvaisivat ja toimisivat hiilinieluina, mutta turpeessa kiinni olevat kasvihuonekaasut eivät kuitenkaan vapautuisi lämmittämään ilmastoa.”
Tuorin tekstit ovat järjestäen huonoja, koska ne eivät perustu argumentaatioon, jossa faktoilla olisi sijaa.
Otetaan esimerkkinä tämä pätkä: “Saarinen ei kerro sitä MT Metsä jutussaan, mikä aikaisemmin on ollut relevanttia, että suosta kasvavaksi metsäksi muuttuneet alueet nimenomaan sitovat ilmaan vapautuvan hiilidioksidin puuston kasvuun”. Hyvä on. Mutta mitä kun puu on elinkaarensa päässä? Puu vapauttaa hiilen, kun (luonnontilaisessa) suossa hiilivarasto on hyvin pitkäikäinen, lähes ikuinen. Ilmaston lisäksi on huomioitava ojitetun suon aiheuttamat vesistöpäästöt. Ja toisaalta, jos puuston kasvu sitoo maaperän päästöt, ei metsä ole hiilinielu vaan nollasumma.
Tuori on maakunta- tai pikemmin kunnallistason Jari Ehnhrooth, enkä tarkoita tätä kehuna.