Justus Pekkala, 17, tapasi viimeksi loppuvuodesta psykiatrin etävastaanotolla. Tunnin mittaisesta tapaamisajasta noin puolet kului siihen, että videoyhteys saatiin toimimaan moitteettomasti.

”Onneksi äiti oli silloin kotona, ei siitä olisi muuten tullut mitään”, Justus sanoo.

Justuksella on kokemusta niin lääkärin lähi-, puhelin- kuin videotapaamisistakin.

”Mulla on useampia mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta, pakko-oireita ja tarkkaavaisuusongelmia. Helpompi kaikista fiiliksistä on puhua livenä kuin puhelimessa.”

Justus kertoo saaneensa vuosien varrella erilaisia lääkkeitä. Sopiva lääkitys on terveyden kannalta tärkeä, mutta sen löytämiseksi täytyy myös jutella lääkärin kanssa.

”Välillä on tosi vaikeaa kuvailla niitä tuntemuksia, joita niistä lääkkeistä tulee”, Justus selvittää.

Hiljaittain Justus ja hänen perheensä saivat kuulla, että nuorisopsykiatrian palvelut keskitetään Tampereelle. Lisäksi Justuksen asiakassuhde erikoissairaanhoitoon on päätetty lopettaa.

Mitä Justus tästä ajattelee?

”On aika turvaton olo. Toivottavasti kaikki järjestyy ja saan apua, jos mulla alkaa mennä taas huonommin.”

Palvelurakenteissa isoja muutoksia

Justus on ollut 10 vuotta psykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä. Viime vuosina hän on käynyt säännöllisesti useamman kerran vuodessa psykiatrin vastaanotolla Tays Sastamalan Purressa. Pian Pekkalan perhe on uuden tilanteen edessä. Muutoksen taustalla vaikuttavat muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueen säästötoimet.

Justuksen äidin Tiinan mukaan toiminnan loppuminen ja psykiatristen poliklinikkapalveluiden keskittäminen Tampereelle oli ikävä uutinen, mutta vähemmälle huomiolle julkisuudessa on jäänyt toinen iso palvelurakenteissa tapahtuva muutos.

”Meille tuli järkytyksenä, että hoitosuhde nuorisopsykiatriaan katkaistaan kokonaan. Meille sanottiin, että jatkossa mielenhäiriöt siirtyvät muun muassa oppilashuollon piiriin ja vain vakavien mielisairauksien, kuten skitsofrenian, kanssa kamppailevat saavat pysyvän hoitokontaktin erikoissairaanhoidosta”, Tiina kertoo.

Pirha siis priorisoi uudelleen palvelunsaajat osana toiminnan tehostamista?

”Sellainen kuva minulle on tullut.”

Tilanne huolettaa Pekkalan perhettä. Justuksen lääkitys nostaa verenpainetta ja on aiheuttanut muitakin haittavaikutuksia. Lääkitystä on vuosien varrella muutettu ja hoidon seuranta sekä terapia on ollut isossa roolissa hyvän elämänlaadun saavuttamisessa.

”Mihin tahoon olemme jatkossa yhteydessä? Keneltä Justus saa keskustelutukea? Mitä jos lääkityksessä tulee ongelmia? Viimeksi lääkäri ei osannut vastata kysymyksiimme”, Tiina sanoo.

Hän korostaa olevansa tyytyväinen ja kiitollinen siitä hoidosta, jonka Justus on tähän mennessä saanut. Hoitosuhde lastenpsykiatriaan alkoi pojan ollessa seitsemänvuotias. Säännölliset käynnit Tampereella Taysissa hankaloittivat vanhempien työssäkäyntiä, ja pojan toipuminen on ollut pitkä prosessi. Mutta Tiinan mukaan terapia, keskustelut ja oikeanlainen lääkitys on mahdollistanut sen, että Justus on voinut käydä koulua ja harrastaa. Hänellä on myös kavereita.

”Justus on pystynyt elämään aktiivista elämää, koska hoito on ollut toimivaa.”

Miten ongelmat jatkossa ratkaistaan?

Tiina Pekkala toteaa palvelujen supistamisen osuvan poikansa kohdalla aikaan, jolloin ihmisen mielessä muutoinkin myllertää.

”Minulla on suuri huoli niin oman lapseni kuin muidenkin nuorten puolesta. Pelkään mielen ongelmien pahenevan, jos niihin ei saa riittävää apua.”

”Miten lääkitykseen liittyvät ongelmat jatkossa ratkaistaan? Entä ne lapset ja nuoret, jotka ovat vasta hoitopolun alkupäässä tai eivät ole vielä saaneet mitään diagnoosia? Neuvolassa ja kouluissako he saavat apua?” Tiina kysyy.

Asian arkaluontoisuuden vuoksi haastateltavien nimet on muutettu.

Pirha vastaa: ”Ei ole palveluista tippuvia potilaita”

Kysyimme Pirkanmaan hyvinvointialueelta vastauksia kysymyksiin, jotka nousivat esille Pekkalan perheen haastattelussa. Kerroimme perheen pojan tilanteesta. Kysymyksiimme vastasi sähköpostilla Pirhan lasten ja naisten toimialueen johtaja, ylilääkäri Marja-Leena Lähdeaho.

Millaisia muutoksia nuorisopsykiatrian palveluihin nyt tulee Sastamalassa?

”Tays Sastamalan nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Tays Kaupin kampukselle.”

Onko totta, että asiakkaiden hoitosuhteita on priorisoitu tehokkaammin kuin ennen, eli onko tässä tapahtunut muutos?

”Viimeisen vuoden aikana on pyritty yhdenmukaistamaan nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon kriteerejä koko hyvinvointialueella. Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa tutkitaan ja hoidetaan niitä nuoria, joilla on vakava psykiatrisia oireita, esimerkiksi psykoosi, vakava itsetuhoisuus, vakava mielialahäiriö, vaikea ahdistushäiriö, vakava syömishäiriö tai joiden psyykkiseen oireiluun liittyy huomattava toimintakyvyn lasku.”

Mistä ne lapset ja nuoret saavat jatkossa apua ja hoitoa, jotka ”tippuvat” pois erikoissairaanhoidosta ja psykiatri-kontakteista?

”Potilaiden hoitopaikka siirtyy, hoitosuhteet eivät katkea. Kunkin hoidossa olevan potilaan hoidon tarve arvioidaan erikseen ja heidät ohjataan tarpeenmukaisesti joko perusterveydenhuoltoon esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, Sastamalan nuorisopsykiatriseen työryhmään tai Tays Kaupin kampuksen nuorisopsykiatrian poliklinikalle.
Tämä selvittelytyö on parhaillaan menossa. Myös potilaat tai heidän perheensä voivat tarvittaessa olla itse yhteydessä Tays nuorisopsykiatrian poliklinikalle ja tiedustella tilannetta.”

Onko tällaisia ”tippuvia” asiakkaita miten paljon?

”Ei ole tippuvia potilaita.”

Onko esimerkiksi oppilashuollossa Pirkanmaalla tällä hetkellä mahdollisuutta vastata näiden asiakkaiden palvelutarpeeseen? Kunnissa tilanne tämän osalta tiettävästi vaihtelee hyvinkin paljon.

”Ei ole tippuvia potilaita. Jos on erikoissairaanhoidon tarve, se toteutuu Tays Kaupin kampuksella.”