Huittisten meijeri on ollut huudettavana nettihuutokauppa Huutokaupat.comissa parin viikon ajan.

Kaupungin aikomuksena on myydä reilut sata vuotta sitten valmistunut meijerirakennus eniten tarjoavalle, mikäli kohteelle asetettu pohjahinta ylittyy.

Tällä hetkellä korkein huuto on 4 500 euroa, mutta tarjouksia ehtii tehdä aina helmikuun 25. päivän iltaan asti.

Huittisten meijerille on vuosien varrella pohdittu monenlaista käyttöä.

Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen purkaminen on kielletty.

Rakennuksessa on kerrosalaa kolmessa kerroksessa yhteensä noin 2 550 neliötä.

Meijeritoimintaa asemakaavalla suojellussa rakennuksessa oli 1920-luvulta 1980-luvun loppupuolelle asti.

Sittemmin rakennuksessa on toiminut esimerkiksi einestehdas ja rakennuksessa olevat asuinhuoneistot ovat olleet niin asuin- kuin toimistokäytössä.

Tällä hetkellä rakennuksessa on esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tiloja ja lämpökeskussiivessä sijaitsee Advenin kaukolämmön varavoimalaitos. Kiinteistössä on yhteensä 12 vuokralaista.

Kivirakennukseen on tehty vuosien varrella monia laajennuksia, muutoksia ja korjauksia.

Meijerikiinteistöön kuuluva, asemakaavalla suojeltu historiallisesti arvokas Munala rakennus on valmistunut vuonna 1905.

Lisäksi tontilla sijaitsee tyhjillään oleva, purkukuntoinen, kuusi asuinhuoneistoa sisältävä rivitalorakennus, Jukola, 1920-luvun alussa rakennettu varastorakennus ja kaksi 1930-luvulla rakennettua halkovajaa. Nämä sekä Meijerin kyljessä oleva Juustola on mahdollista purkaa.

Kaupunki edellyttää, että huutaja tutustuu ennen tarjouksen tekemistä huolellisesti kiinteistöön.

Meijerin esittelykierros järjestettiin viime viikolla ja paikalle saapui kahdeksan kiinnostunutta henkilöä.

Huittisten kaupungin kiinteistöpäällikkö Teemu Nurminen korosti, että rakennuksen kunto on huono.

”Saumapeltikate vuotaa monesta kohdasta, osassa huoneistoja vesipisteet on jouduttu poistamaan käytöstä viemäreiden rikkoutumisen vuoksi ja ilmanvaihto on puutteellinen”, hän varoittelee jo ennen kierroksen alkamista.

Ensimmäisenä väki suuntaa toisen kerroksen toimistotiloihin. Siistit käytävät ja valoisat huoneet yllättävät etukäteisvaroitusten jälkeen positiivisesti.

”Ei tämä hajukaan nyt ihan pahimmasta päästä ole”, peräkanaa kulkevassa letkassa todetaan.

”Ja on täällä ainakin lämmin, viisi astetta vähemmänkin riittäisi”, kommentointi jatkuu.

Nurminen muistuttaa jälleen viemäreiden murheista ja ongelmista.

Asbestikartoituksia rakennukseen ei ole tehty, mutta Nurminen uskoo asbestia löytyvän niin putkista, lattiasta kuin sähkökeskusten taustoista.

Isot ullakot pitävät sisällään meijerillä asuneilta ihmisiltä jäänyttä tavaraa. Kastuneet ja kuivuneet lehdet osoittavat Nurmisen sanat vuotavasta katosta todeksi.

”Lähtiessään kaupunki varmaan vie omansa pois, mutta muuten rakennus jää ostajan tyhjennettäväksi”, Nurmiselta tiedustellaan, mihin kiinteistöpäällikkö vastaa myöntävästi.

”Asuntojen kunnot vaihtelevat, mutta kaikki ovat niin kehnossa kunnossa, että asuinkäytössä niitä ei voi enää pitää”, Nurminen kertoo.

Vanhassa konesalissa on isot, hyvät tilat monenlaista nikkarointia tai tuunausta ajatellen. Parasta käyttöaste on tällä hetkellä tiloissa, joissa hyvinvointialue on vuokralla.

”Muiden kohdalla puhutaan muutamista kympeistä kuukaudessa, mutta kun tilojen kunnon huomioi, niin ei se enempää voi ollakaan”, Nurminen sanoo.

Kellarikerroksen ilma aiheuttaa kurkkuun karhean tunteen ja rivitalon tunkkaisen tuoksun havaitsee tukkoisinkin nenä.

”Kaupunki olisi purkanut rivitalon jo ellei rakennuksen lämpö ja sähkö kiertäisi sitä kautta”, Nurminen tietää.

Kiinteistöpäällikön maalaama kuva rakennuksen kunnosta on sanalla sanoen huono. Nurminen korostaa, että kunnon suhteen halutaan olla raa´ankin rehellisiä, jotten ostajalle tule ikäviä yllätyksiä.
”Mitä ajatuksia”, kiinteistöpäällikkö tiedustelee kierroksen päätteeksi.

”Jos olisi fiksu, niin ei tarjoaisi mitään, mutta kun on vähän hullu, niin on pakko varmaan tarjota jotain”, kuuluu vastaus ainakin yhdestä suusta.