
Sastamalalainen yrittäjä Wilhelm von Nandelstadh asettuu ehdolle RKP:n varapuheenjohtajaksi. Hän myös eurovaaliehdokas sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen.
“Pienenä puolueena RKP on aina ollut sillanrakentaja. Vain tekemällä yhteistyötä muiden kanssa niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin, voimme pärjätä”, linjaa Wilhelm von Nandelstadh. “Tulevan puheenjohtajan tulee puhua koko Suomen puolesta ja olla läsnä koko Suomessa näkyvien ja aktiivisten varapuheenjohtajien tuella. RKP on liian pieni ajaakseen ainoastaan sisäistä aluepolitiikkaa”, hän toteaa.
Wilhelm von Nandelstadh kertoo saaneensa ehdokkuudelleen paljon kannustusta useilta puolueen jäseniltä. “Helsingissä kasvaneena ja nyt Sastamalassa maaseudulla asuvana voin puhua sen laajan kannattajajoukon puolesta, joka RKP:llä on myös perinteisten RKP-piirien ulkopuolella”, hän sanoo.
Puheenjohtajisto valitaan puoluekokouksessa kesäkuussa.
Näin wilhelmi toteuttaa uskollisesti rkpn maakuntiin levittäytymisen oppia. Strategia on laadittu rkpn puoluetoimistossa. Mitä laajemmalle levittäydytään ja saadaan hiukan jalansijaa aletaan vaatia erilaisia ruotsin kieleen perustuvia oikeuksia ja palveluita. He voivat tehdä näin koska lainsäädäntö on tukemassa heitä joka kaarteessa.
Wilhelmi tietää että on olemassa ihmisiä jotka äänestävät rkptä vain sen takia että sukunimi on ruotsinkielinen, vaikka ei ruotsinkieltä käytä ollenkaan. Se vaan on niin hienoa. Wilhelmi on pelimies, hän tietää kyinka tätä yhteiskuntaa vedätetään.
Kyse on vain siitä, kuinka moni siihen lähtee mukaan.
Tässä pelissä olennainen osa on ulkomaalaisperäisten ohjailu rkpn huomaan. Tulemme näkemään vielä ihmeellisiä peliliikkeitä tässä asiassa.
Ei ole uutista, mihin Tuntematon ei sotkisi ruotsalaisuus- ja maahanmuuttajavihaansa. Mitä laajemmalle persut levittäytyvät ja saavat jalansijaa, sitä vähemmällä harkinnalla ja älyllä he alkavat vaatia erilaisten perustuslakiin ja länsimaiseen sivistykseen perustuvien oikeuksien kumoamista ja palveluiden leikkaamista. Tuntematon voisi mennä Ruotsiin satojentuhansien suomalaissiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä pariin agitoimaan heidän omaksumaansa ruotsinkieltä vastaan vaatimaan heidän palauttamistaan kotimaahansa.
Hyvä että ruotsi tuli keskustelussa esiin.
Asuessani ja työskennellessäni ruotsissa 70 luvulla ensimmäinen havaintoni oli ruotsalaisten kovempi työmoraali. Hommat aloitettiin klo 7 ja laitettiin työkalut ja värkit iskuun kun pomon kanssa oli hommat sovittu.
7.30 aloitettiin aamiaistauko jolloin vedettiin tukevat voileivät ja kahvit. Tasan 8.00 kymppi kysyi är det bra nu ? Sitten hommiin ja tehtiin klo 11.30 saakka. Sitten ruokatauko ja 12.00 hommat jatkui. Klo 14.00 kahvit ja 14.15 sorvin ääreen ja annettiin mennä 16.00 saakka.
Kun hoidit hommasi hyvin oli ylitöitä tarjolla jos halusi tehdä.
Ei tarvi ihmetellä miksi ruotsi pärjää paremmin.
Olen useammassa työssä ollut tekemisissä swedupetterien kanssa. Hyvin on sujunut, ja kaikki on hoitunut englannin kielellä.
Palkkauksesta vielä sen verran että töissä oli montaa kansallisuutta ja jokaisella oli eri palkka sen mukaan mitä sai aikaiseksi. Länsisaksalaisella suomalaisella ja hollantilaisella oli parhaat tienestit. Muitakin oli mutta ei tullut valmista samaan tahtiin kuin ei myöskään tiliä.
Vielä sen verran että swedut ihmettelivät käykö kaikki sumessa varusmiespalveluksen. Heille ” lumpen” ei ollut aivan niin mieleen ainakaan tukholmassa. Pohjoisruotsalaiset johanssonit kyllä kävivät mielellään varusmiespalvelun.
Tämä Mullikuhnurin kommentti osoittaa hänen tyypillisen tapansa ohjeistaa muita. Hän luuli tietävänsä taas paremmin kuin Tuntematon nämä Ruotsinkin asiat. Lieneekö koskaan itse edes käynyt Ruotsissa?
Trulli, älä lällättele. Olen ollut Volvolla töissä. Voin kertoa, että tehtaan sauna oli peräti 40-asteinen, eikä kivettömälle Tylö- kiukaalle saanut lyödä löylyä. Yrityskulttuuri oli saunan tavoin rauhaa rakentavaa diskuteerausta. Asiat keskusteltiin johdon ja työntekijöiden välillä yksimielisyyteen asti. Työntekijöillä oli edustus hallinnossa. Monissa yrityksissä oli työntekijöille henkilökohtaiset rahastot, joihin firma maksoi osuuden yhtiön tuloksesta, olivathan työntekijät tärkeä osa tuloksen teossa. Jos epäonnistuttiin ja jouduttiin irtisanomisiin, viimeksi tullut lähti ensimmäisenä. Kokemuksesta haluttiin pitää kiinni. Ainakin nämä Ruotsin menestystekijät (saunaa lukuunottamatta) pitäisi saada Suomeenkin. Myös suomalaiset maahanmuuttajat takaisin paikkaamaan työvoimapulaa. Tosin he eivät palaa, koska ruotsalainen työelämä ja työntekijöiden arvostus on niin paljon parempaa. Suomessa työntekijä on tarvittava määrä miestyövuosia, Ruotsissa ihminen.
Paljon olet Mullikuhnuri elämässäsi ehtinyt,” elämäm kovaa kouluakin” olet sitten hihnalla käynyt.
Olen Mullin kanssa äärimmäisen harvoin samaa mieltä asioista.
Ruotsalaisten työmoraalista ja bisnesälystä olen.
Ovat luultavasti tehneet jotain asioita oikein, kun ajattelee näitä ruotsalaisia nyrkkipajoja, kuten: Ikea, Spotify, Scania, Electrolux, H&M, Ericsson, jne. Noista jokainen jättimäisiä monikansallisia yrityksiä.
Ruotsalaisten kanssa parikymmentä vuotta töitä tehneenä en voi kuin ihailla heidän toimintaansa. Suomalaisten naurama ’diskuteeraus ja möte’-kulttuurikin loppujen lopuksi tuo loistavat tulokset mukanaan, vaikka saattaa tuntua pitkäveteiseltä ja tylsältä.
Suomalaiset ovat kautta aikain tunteneet alemmuuden tunnetta ruotsalaisia ja heidän varallisuuttaan kohtaan. Siitä aika pitkälti kumpuaa tämä meidän ’svenska talande bättre folke’ kateutemmekin.
Toivotetaan oman paikkakuntamme ehdokkaalle onnea ja menestystä. Fiksu mies, vaikka siisti pukeutuminen ilmeisesti aiheuttaakin närää joissain tahoissa. Ei aina ole pakko pitää paskaisia collegehousuja ja crokseja.