Yleisöllä oli mahdollisuus kysyä Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeesta Vammalan ammattikoululla keskiviikkona. Tilaisuudessa selvitettiin perusteellisesti, missä vaiheessa hanke on tällä hetkellä. Etänäkin sai osallistua.
Infopaketti oli kattava ja puheenvuoroissa kuultiin vastuuviranomaisen Pirkanmaan Ely-keskuksen, hankkeesta vastaavan Elements Suomi Oy:n, konsulttiyritys Ramboll Finland Oy:n ja Sastamalan kaupungin edustajien puheenvuorot.
Parhaillaan käynnissä on lakisääteinen YVA eli ympäristövaikutusten arviointi, jonka tarkoituksena on kartoittaa hankkeen ympäristövaikutuksia, ja lisätä alueen asukkaiden tiedonsaantia sekä osallistumismahdollisuuksia jo suunnitteluvaiheessa.
YVA-menettelyssä arvioidaan myös erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja.
Vaihtoehtoja on kaikkiaan kolme. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) hankealueelle rakennetaan enintään 12 voimalaa, toisessa vaihtoehdossa (VE2) enintään kahdeksan voimalaa ja kolmannessa vaihtoehdossa (VE0) hanketta ei toteuteta lainkaan, eikä hankealueelle tule tuulivoimapuistoa.
YVA-ohjelma on kuultavana 17.4.-16.5.2024 välisenä aikana, eli vielä on mahdollisuus olla vaikuttamassa ja esittää mielipiteensä.
”Hyvä ja merkittävä mielipide voi olla myös lyhyt yksittäinen huomio ja se voi olla aivan vapaamuotoisesti laadittu”, tilaisuudessa korostettiin.
Elements Suomi Oy:n hankevastaava Sonja Vuorsalo painotti vuorovaikutuksen tärkeyttä.
”Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon. Haluamme hyvää suunnittelua, että saadaan hyvä hanke sen elinkaaren loppuun asti.”
Uusien voimaloiden elinkaari on jopa 35 vuotta.
Tilaisuuden lopussa esitetyissä kysymyksissä nostettiin esille jo aiemmista tilaisuuksista tutut melu- ja välkehaittoihin liittyvät huolet.
Terveysvaikutuksista oltiin huolissaan.
Joku pohti sitä, että voimaloiden elinkaari on aika lyhyt.
Yleisöä kiinnosti myös, saako hankealueella metsästää.
Siihen saatiin vastaukseksi, että alueella voi metsästää, kalastaa, sienestää ja marjastaa kuten ennenkin – rajoituksia on vain rakennusaikana turvallisuussyistä.
”Me asumme alueella, jossa on kaksi voimalaa 700 metrin päässä asunnostamme. Meillä kummallakin, miehelläni ja minulla on tinnitusta. Asukkaat pitäkää huolta, että melumittaukset tehdään riittävän usein”, yksi nainen yleisön joukosta varoitti.
Eräs mies oli huolissaan Elements Suomen omistuspohjasta.
”Onko varmaa, että mukana ei ole venäläisiä oligarkkeja?”, hän kysyi.
Tällaisten epäilysten Sonja Vuorsalo vastasi olevan aiheettomia.
Yleisön joukossa mietittiin sitäkin, pysäytettäisiinkö myllyt todella, jos rajat ylittäviä meluhaittoja todella esiintyisi.
Melumittausten luotettavuuttakin kyseenalaistettiin.
Sastamalan kaupungin maankäyttöjohtaja Ilmari Mattila vastasi, että kaupungin on mahdollista suorittaa myös omia mittauksia.
”Mikäli melu ylittyy, siirtyvät asiat ympäristöluvan piiriin, jolloin on mahdollista saada myllyt stoppiin tai niiden toimintaa rajoitettua”, hän rauhoitteli.
“Puppua, en usko että myllyjä pysäytetään”, kommentoi joku yleisöstä naurahtaen.
Mukana oli sekä hanketta vastustavia että sitä kannattavia osallistujia.
Kysymyksiin vastattiin asiallisesti ja avoimesti.
Veikko Haavisto ja Tauno Saari jäivät vielä tilaisuuden jälkeen hörppimään kahvia aulatiloihin.
Molemmat kertoivat olevansa maanomistajia Ajoksenkankaan tuulivoimahankealueella.
Miesten mielestä esille ei tullut hirveästi uutta, mutta he kokivat, että yleisötilaisuuksien järjestäminen on tärkeää. Siten asioissa pysytään ajan tasalla.
”Yleisö esitti kysymyksiä asiasta ja asian vierestä. Kaikki kysymykset eivät edes liittyneet tuulivoimaan”, Haavisto ja Saari tuumailivat.
”Mutta ainahan näissä tilaisuuksissa se keskustelu vähän rönsyilee. Se kuuluu asiaan.”
Entä mitä mieltä te olette – onko se hyvä vai huono asia jos hanke toteutuu?
”Meitille se on ihan sama. Ei olla vastaan.”
Veijo Huju Teukkulasta on puolisonsa Arjan kanssa seurannut tuulivoimahankeasioita aktiivisesti.
He ovat osallistuneet yleisötilaisuuksiin aikaisemminkin.
”Metsät ovat pojan omistuksessa, ja hänen puolestaan olemme täällä”, Veijo Huju kertoi.
”Kehitykselle ei voida pistää kapuloita rattaisiin. Emme ole tuulivoimaa ja tätä hanketta vastaan. Maanomistajat hyötyvät tästä”, Veijo Huju sanoi.
Ensimmäiset maankäytön vuokrasopimukset solmittiin jo viime vuonna ja suurin osa kaikista sopimuksista on allekirjoitettu.
Entä jos kävisikin niin, että hanke ei toteudukaan, eikä alueelle rakenneta myllyn myllyä?
Jäävätkö vuokrasopimuksen allekirjoittaneet maanomistaja ”nuolemaan näppejään”?
Tämä jäi askarruttamaan vielä itseäni ja otin asiasta jälkikäteen yhteyttä Sonja Vuorsaloon.
”Mikäli hanke ei toteutuisi, niin sopimukset purettaisiin”, hän vastasi.
Saisivatko maanomistajat siinä tapauksessa minkäänlaisia korvauksia?
”Sopimukset ovat yksityisoikeudellisia, joten niiden sisältöön en voi ottaa kantaa, vaan ne ovat sopijapuolten välisiä”, Vuorsalo muotoili.
Mikäli YVA-selvitysten jälkeen Ajoksenkankaan tuulivoimapuisto rakennetaan, sen on määrä rakentaa vuoden 2027 aikana ja ottaa käyttöön vuoteen 2028 mennessä.
Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 2000 hehtaaria
