Kevytyrittäjyys on kasvattanut suosiotaan voimakkaasti viime vuosina. Se mahdollistaa toimimisen yrittäjämäisesti, ja laskuttaa asiakkaita ilman omaa yritystä.
Se on myös yksinkertainen ja riskitön tapa kokeilla omaa yritysideaa.
”Kevytyrittäjyys sopii myös hyvin päätyökseen palkkatyötä tekevälle, joka haluaa pitää yrittäjyyden sivutoimisena”, kertoo yritysasiakkaista vastaava pankinjohtaja Taneli Järvinen Satapirkan Osuuspankista.
Kevytyrittäjyys soveltuu hyvin myös esimerkiksi opiskelijoille ja työttömille. Työttömyyspäivärahaa saavat voivat sen kautta saada lisätuloja ja työllistää itseään osa-aikaisesti – toki tietyn rajan jälkeen tulot vaikuttavat päivärahan määrään. Jotkut työttömät ovat kevytyrittäjyyden kautta lopulta siirtyneet kokonaan yrittäjiksi.
”Yrityksen perustamiseen verrattuna kevytyrittäjyys on huomattavasti kevyempi vaihtoehto. Etuna on se, että jos ei ole laskutettavaa, ei mene myöskään mitään kuluja. Eli mitään kuukausittaisia kiinteitä maksuja ei juokse”, painottaa Järvinen.
”Varsinkin nuoret ovat kyselleet palvelusta paljon, aloittamisen kynnys on aika matala. Lisäksi kevytyrittäjyyden etuna on aikajänne, siinä pääsee nopeasti aloittamaan toiminnan, kun ei tarvitse perustaa yritystä, odottaa rekisteröitymistä eikä tehdä sopimusta tilitoimiston kanssa”, selvittää Järvinen.
”Voi lähteä liikkeelle heti, ja keskittyä pelkästään tekemiseen”, hän lisää.
”Yksi aika suuri ryhmä tänä päivänä ovat myös he, joille työnantaja on ehdottanut siirtoa palkkatyöstä laskutushommiin.”
Kevytyrittäjäpalvelua tarjoavat Suomessa Osuuspankin lisäksi useat yritykset, tunnetuimpina niistä kenties Eezy ja Ukko.fi.
”Palveluun pitää rekisteröityä, jonka jälkeen se on käytettävissä. Yrittäjä voi itse alkaa laskuttamaan asiakkaitaan, ja palveluntarjoaja hoitaa velvoitteet ”heti päältä”, eli verot, vakuutukset ja muut pakolliset maksut”, selvittää Taneli Järvinen.
”Se, mistä on tullut paljon hyvää palautetta, on se, että kiinteää kuukausimaksua ei ole. Palvelun tarjoaja ottaa pienen prosentin laskutussummasta, ja sillä hoituvat kaikki asiat.”
Kirjanpitoruljanssi jää siis kokonaan pois, ja se on monelle helpotus.
Kevytyrittäjäksi voi ryhtyä sekä ilman y-tunnusta että y-tunnuksella.
”Yksi suuri etu on se, että aloittamiseen ei tarvita pääomaa. Rekisteröityminen on maksutonta”, Taneli Järvinen toteaa.
”Jotkut voivat esimerkiksi olla todella taitavia käsistään, ja loistavia alallaan, mutta paperihommat tuntuvat hankalilta. Silloin kevytyrittäjyys on käytännöllinen vaihtoehto – monet käsityöalan toimijat laskuttavat sen kautta”, Järvinen mainitsee.
Laskutusta voi olla paljon tai vähän.
”Joku voi laskuttaa viikoittain, joku toinen kaksi kertaa vuodessa. Sillä ei sinänsä ole merkitystä, koska – kuten sanottu, mitään jatkuvia kuluja ei ole.”
Järvinen suosittelee kuitenkin avaamaan oman tilin yritystoimintaa varten.
”Silloin on helpompi seurata kassavirtaa ja erottaa yritystoiminnan varat muista tuloista”, hän neuvoo, ja rohkaisee kiinnostuneita olemaan yhteydessä palvelua tarjoaviin tahoihin.
”Meillekin asiasta voi tulla keskustelemaan, jos haluaa lisätietoa tai jokin mietityttää.”
