Huittislainen Aino Kylälehtonen pääsi viime keskiviikkona edustamaan Suomea ja erityisesti suomalaisia nuoria Brysselissä järjestetyssä EU CAP -verkoston tapaamissa.

Kylälehtonen valittiin aiemmin syksyllä mukaan Z-sukupolvelle tarkoitettuun EU CAP -verkostoon, joka käsittelee maatalouden tulevaisuuden muutoksia niin politiikan kuin käytännön näkökulmasta koko EU:n alueella.

Vaikuttamisesta kiinnostunut Kylälehtonen sai vinkin hakea mukaan verkostoon Joutsenten reitiltä.

”Verkostoon on valittu yhteensä noin 40 nuorta ympäri EU-aluetta. Suomesta meitä on kaksi edustajaa”, Kylälehtonen kertoo.

Viime viikkoinen, vuorokauden mittainen kokoontuminen Belgiassa oli ensimmäinen pintaraapaisu verkoston toimintaan.

Toistamiseen nuoret kokoontuvat yhteen joulukuussa. Sitä ennen ajatuksia vaihdetaan verkon välityksellä toteutettavissa etätapaamisissa.

”Ensimmäinen tapaaminen piti sisällään aiheeseen perehtymistä ja toisiimme tutustumista. Uskon, että toisessa kokoontumisessa aiheisiin päästään sisälle huomattavasti syvemmälle.”

Tulevaisuuden haasteina  ilmastonmuutos, digitalisaation kehittyminen ja yksilön valintojen merkitys

Verkoston ensimmäisessä tapaamisessa käytiin pitkä keskustelu maatalouden tulevaisuuden haasteista. Kylälehtonen tietää, että laajalla EU:n alueella haasteet saattavat olosuhteista johtuen olla hyvinkin erilaisia. Tapaaminen avasi silmät sen suhteen, että myös yhteisiä haasteita löytyy.

”Tulevaisuuden haasteina nostettiin esiin ilmastonmuutos, digitalisaation kehittyminen ja yksilön valintojen merkitys. Näistä aiheista käytiin sitten keskustelua ja vaihdettiin ajatuksia.”

Kantavana teemana on myös maatalouden houkuttelevuuden säilyminen ja tilojen kehittäminen. Kylälehtonen pääsi syventymään tapaukseen, jossa nuorehko nainen pyörittää pientä tilaa.

Hänen ryhmänsä tehtävänä oli pohtia ratkaisuja siihen, miten paikallinen toimija tulee kymmenen vuoden kuluttua toimeen ja millainen tuottaja hän siinä vaiheessa todennäköisesti on.
”Todella monella asialla on valtavia vaikutuksia maatalouteen tulevina vuosina. Inflaatiolla on tietenkin oma merkityksensä, mutta yhtälailla suuri vaikutus on myös esimerkiksi kasviruoan käytön lisääntymisellä.”

Myös sukupolvien väliset erot tuovat omat haasteensa alan kehitykseen.

”Eräs viinitilallinen antoi hyvä näkökulman siitä, että toisinaan suurin haaste ei välttämättä ole ilmaston muuttuminen vaan viljelijän oma muutoshaluttomuus.”

Erilaisia taustoja ja näkökulmia

Moni verkoston jäsenistä työskentelee itse maatalousalalla ja on nuori maatalousyrittäjä. Kylälehtosen taustalla ei ole kotitilaa, vaan hän osallistuu verkostoon maalla kasvaneen nuoren näkökulmasta.

”Huomasimme heti, että on todella tärkeää, että meillä on hyvin erilaisia taustoja ja sitä kautta monenlaisia näkökulmia asioihin. Huoli maaseudun elinvoimaisuuden säilymisestä yhdistää kaikkia.”

Kylälehtonen muistuttaa, että esimerkiksi juuri Joutsenten reitti toteuttaa rahoitushankkeensa EU:sta tulevilla tukirahoilla.

”Tästä syystä koen, että on erittäin tärkeää olla mukana tuomassa esiin suomalaisia näkökulmia ja toivottavasti päästä ihan konkreettisesti vaikuttamaan asioihin.”

17-vuotias Kylälehtonen opiskelee toista vuotta Tampereen lyseon lukion yhteiskuntatieteiden linjalla. Osana opiskelua on harjoittelu, jonka Kylälehtonen suorittaa Satakunnan biolaakso -hankkeessa.

”Uskon, että verkostosta tulleita tietoja ja ajatuksia pystytään hyödyntämään suoraan myös siinä. Osallistumiseni verkostoon on osa harjoitteluani.”

Miten pitää maaseutu elinvoimaisena?

EU:ssa nähdään, että nuoret ovat avainasemassa muovaamassa maatalouden ja maaseudun tulevaisuutta.

Maanviljelijöiden, maaseutualuiden ja maataloustoiminnan yhdistymistä paikalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön pidetään tärkeänä maasta riippumatta.

Maatalouden uudistumisen tavoitteet ovat tulevina vuosina vahvasti muutakin kuin viljelijöiden keski-iän alentumista.

”Jotta maaseutu pysyy tulevaisuudessakin elinvoimaisena ja meillä riittää niitä nuoria, jotka haluavat jäädä ja jatkaa tilojaan, nuorten tarpeet ja toiveet on ymmärrettävä.

Toimintaympäristön on oltava joka tavalla kunnossa. Leaderrahoituksen tuomat mahdollisuudet ovat olennainen osa tätä työtä”, Kylälehtonen pohtii.

Erityisesti verkoston käymät digitaalisaatioon liittyvät pohdinnat jäivät Kylälehtosen mieleen.
”Onneksi tapaamisten välillä on reilusti aikaa, jotta kaikkia kuulemiaan asioita ehtii pohtia ja perehtyä niihin vähän tarkemmin.”