Kun jalkahoitolan ovi käy, asiakas voi olla yhtä hyvin mies kuin nainen.
Isänpäivänä moni saa lahjakortin jalkahoitoon.
”Useasti mies tulee usein ensimmäistä kertaa puolison ”pakottamana”, tai saatuaan tänne lahjakortin. Kun kynnys on kerran ylitetty, ja kokemus on ollut myönteinen, varataan mielellään uusikin aika”, tietää 17 vuotta Jalkahoitola Elisanhovia Vammalassa pitänyt, nyt kuukauden päivät eläkkeellä ollut Elisa Välimaa.
”Jopa 40% asiakkaista on miehiä”, toteaa sukupolvenvaihdoksen myötä yritystä jatkava Elisan tytär Viivi Välimaa.
”Jalkahoitohan ei ole kauneuden-, vaan terveydenhoitoa”, naiset painottavat.
Toki miehet hakeutuvat jalkahoitajan pakeille itsekin, monesti iän karttuessa esimerkiksi kynsien leikkaamisesta tulee vaikeaa, ja ammattilaisen käsittelyssä jalat katsotaan muutenkin kuntoon.
Mitä hoitolassa jaloille tapahtuu?
”Perushoitoon kuuluu tilanteen kartoittaminen, jalkojen kylvettäminen, ihon ongelmien hoitaminen, kynsien leikkaus ja mahdollinen siistiminen ohentamalla – sekä tietysti jalkahieronta”, luettelee Viivi.
Mukavassa hoitotuolissa asiakas rentoutuu hoidon aikana, ja kun kotiinlähdön aika koittaa, on moni hämmentynyt siitä, kuinka kevyiltä jalat tuntuvatkaan käsittelyn jälkeen.
”Mitä ihmettä, kenen jalat nämä oikein ovat, on moni ihmetellyt”, naurahtaa Elisa.
Yksi asia useita asiakkaita näyttää vaivaavan erityisesti ensimmäisellä kerralla.
”Moni on nolona ja häpeää omia jalkojaan. Olemme kuulleet usein lauseen, että en oikein kehtaisi näyttää näitä”, Viivi kertoo.
Arkailuun ei kuitenkaan ole mitään syytä.
”Ei pidä miettiä sellaisia, me hoitajat olemme ammattilaisia, ja teemme tätä työksemme. Lähtökohdalla ei ole väliä, teemme aina parhaamme”, rauhoittelee Viivi. Sukat voi siis luottavaisin mielin riisua, eikä tilanteeseen liity mitään hävettävää.
Jaloista huolehtiminen on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Monet asiat, kuten ikääntyminen, diabetes ja muut sairaudet vaikuttavat jalkojen kuntoon – liikunta on tärkeää verenkierron, lihasvoiman ja liikuntakyvyn ylläpitämisen takia.
”Diabeetikkojen pitää kiinnittää jalkojen hoitoon erityistä huomiota”, sanoo Viivi.
”Diabeteksen seurauksena jaloissa voi olla tuntopuutoksia, eli kengässä voi olla vaikkapa kivi, jota ei tunne – ja se hiertää jalkaan haavan. Siksi on oltava todella tarkkana. Diabeetikoilla haavojen paraneminen on hidasta, eivätkä ne parane, jos tauti ei ole hyvässä hoitotasapainossa”, lisää Elisa.
Omien jalkojen kuntoa kannattaa tarkastella säännöllisesti, ja hoitaa mahdolliset vaivat kuntoon.
Kotona jalkoja voi kylvettää esimerkiksi merisuolalla ja ruokaöljyllä höystetyssä vedessä.
”Ei kuitenkaan viittä minuuttia kauempaa. Kylvettämistä kovin usein ei suositella, tärkeämpää on päivittäinen pesu saippualla ja vedellä, sekä huolellinen kuivaaminen varvasvälejä myöten. Pesun jälkeen jalat on hyvä rasvata”, neuvoo Elisa.
Elisa iloitsee siitä, että sai tyttärestään jatkajan yritykselleen. Hän on myös kiitollinen kuluneista vuosista ja hyvistä asiakassuhteista.
”Onhan Viivi tässä mukana ollut jo kymmenen vuotta, mutta nyt hän vastaa yksin koko toiminnasta.”
Viivi on kokenut alan omakseen, vaikka hänellä on taskussaan myös merkonomin paperit.
”Kun valmistuin merkonomiksi, ei ollut alan töitä. Äiti ehdotti silloin, että lähtisin opiskelemaan jalkahoitajaksi – töitä ainakin riittäisi. Ja niin minä sitten tein”, perustelee Viivi uravalintaansa.
Yksityisessä koulussa Tampereella jalkahoitajaksi valmistunut Viivi on ollut ratkaisuunsa tyytyväinen.
”Itse asiassa kävin aivan saman koulun, kuin äitini aikoinaan. Tämä on ihmislähtöistä työtä, on mukavaa kohdat erilaisia ihmisiä ja kuulla heidän elämäntarinoitaan. Teen myös koti- ja laitoskäyntejä.”