Sasta FG:n opissa Häntyrissä – “Välillä sitä ylittää ja yllättää itsensä”, tuumaavat frisbeegolfiin hurahtaneet

”Kait-zu”, Jouni Kotilahti, Jonna Vuorisalo ja Petteri Paso ovat kaikki osallistuneet Häntyrin frisbeegolfradan kehittämiseen. Väylä 8:n tuntumassa on iso penkki ja hyvä pitää vaikka juomatauko.

Helteinen iltapäivä sujuu hämmästellessä Häntyrinkankaalla. Ei voi kuin suu ymmyrkäisenä todistaa, miten upeasti muovikiekko lentää välillä jopa yli sadan metrin matkan väylän aloitusheittopaikasta eli tiistä. Ja vieläpä siihen suuntaan, johon heittäjä sen haluaa, suoraan ja välillä oikealle tai vasemmalle kaartaen. Kummasti maaston esteistä huolimatta kiekot kiepsahtavat koreihin, toisinaan jopa huomattavasti puttietäisyyttä kauempaa.

Sasta frisbeegolf ry:n puheenjohtaja Petteri Paso ja seuran aktiivit Jouni Kotilahti, ”Kait -zu” ja Jonna Vuorisalo esittelevät talkoilla ehostettua rataa ja koittavat saada toimittajan perehdytettyä lajin saloihin.

Sasta FG:n porukka sai taannoin EU-maaseuturahoitusta alueen kehittämiseen. Alueelle on rakennettu kolme ekohuussia, kaikki tiit on uusittu, kasvillisuutta on raivattu ja jyrkkiä rinteitä pääsee nyt kapuamaan rappuja pitkin.

”Viimeksi tänään aamulla olimme mieheni kanssa kierroksella. Leikkasimme heinikkoa ja siistimme paikkoja”, Vuorisalo sanoo ja nyppää kulkureitille ilmestyneen oksan sivummalle.

Vuorisalo on ahkeroinut alueelle opasteita. Eri tasoisille väylille ohjaavat valkoiset ja siniset nuolet. Tärkeää on käyttäjäystävällisyydestä huolehtiminen.

”Frisbeegolf on ollut meille perhe- ja parisuhdeaikaa. Kivaa yhteistä tekemistä”, Vuorisalo kertoo.

Vaikka paljon on tehty, valmista ei vielä ole. Tulossa on lapsille suunniteltu rata sekä kisakeskus, joka helpottaa tapahtumien järjestämistä. Käytännössä se tarkoittaa ainakin muutamia kontteja metsän rajaamalle aukealle.

”Toivomme parempia nettiyhteyksiä, jotta tapahtumien ylöskirjaaminen luonnistuu. Kisakeskuksen liepeillä on huono kuuluvuus”, Kotilahti huomauttaa.

Kaikkiaan 34 hehtaarin alue antaa mahdollisuuksia kehittää Häntyrin rataa ja olosuhteita edelleen.

Jouni Kotilahdella on putti tulollaan.

Aloittelijan kannattaa olla kärsivällinen

Sastamalassa on harvinaisen monipuolinen kattaus ratoja, kaikkiaan yhdeksän rataa, ja haastetta riittää kaikentasoisille.

Kotilahti kuvaa ratojen vaikeustasoja laskettelurinteistä tutuilla värikoodeilla. Kiikan rata on helppo eli vihreä, Kemira ja Hoppu sinisiä ja niissä on muutama punainen väylä. Häntyri on musta, jossa muutama punainen. Häntyrin Pro on lähes pelkkää mustaa rinnettä.

”Aloittelijan on hyvä ymmärtää, että ihan ensimmäisella kerralla ei ehkä kannata mennä vaikeimmalle radalle”, Paso täydentää.

”Ammattitason heittäjiä taas harrastajatason radat eivät oikein motivoi”, Kotilahti lisää.

No niin. Räpiköintini Häntyrissä on siis täysin ymmärrettävää. Kuin viskattaisiin minisuksilla mustaan rinteeseen. Ajatus lumesta tosin tuntuu virkistävältä helteisessä kangasmetsässä.

Väylä väylältä heitto alkaa sujua jotenkuten. Ainakaan muovikiekko ei tyssähdä muutaman metrin päähän, osu puuhun tai katoa pöpelikköön. Upeimpia tiin paikkoja ovat väylään ja koriin nähden korkealle sijoitetut. Ylhäältä alhaalle suuntautuvat ilmalennot on hieman helpompi toteuttaa kuin suoraan vaakatasossa etenevät.

Jotta jokainen ehtii yöksi kotiin, on kuitenkin parempi, että toimittaja keskittyy ihailemaan muiden heittoja ja tekemään luontohavaintoja.

Pientä metkuilua voi koittaa vaikka kertomalla pelikaverille vitsin, kun tämä valmistautuu heittämään.

Halpa harrastus ja sopii melkein kaikille

Radan loppuhuipennuksena on suuri puuportti ja betoniharkoista rakennettu pyramidi. Sen huipulla tönöttää viimeinen kori.

Sasta FG:n porukka on hikinen mutta voimissaan. Pienen ruokapaussin jälkeen on vuorossa iltakisa ja uusi kierros radalla. Mikä lajissa kiehtoo?

”Ei tule ikinä valmista, aina huomaa jotain, mitä voisi tehdä toisin”, miettii Kotilahti.

”Ja toisaalta välillä sitä ylittää ja yllättää itsensä. Onnistumisen kokemukset motivoivat jatkamaan”, Paso sanoo.

Harrastus on myös edullinen, sillä Sastamalan radoilla saa kisojen ulkopuolella heittää maksutta. Aloittelijan kolmen erilaisen kiekon setin saa parilla kympillä.

Joka keskiviikko yhdistys organisoi viikkokisat, joissa osallistujia on keskimäärin 35, parhaimmillaan jopa 60. Kisat ovat joko Hopulla, Häntyrissä tai Kemiralla.

”Aika miesvoittoista kisaporukkaa, mutta muutamia taitavia naisiakin osallistujissa kyllä on. Ja enemmänkin saa tulla. Frisbeegolf sopii kaikille”, Paso korostaa.

”Viikkokisoihin voivat ensikertalaiset osallistua ilmaiseksi, tarvitaan Disc Golf Metrix -ohjelma, mistä voi ilmoittautua kilpailuihin. Toki saa tulla vain katselemaan ja kyselemään, sieltä saa lisää infoa heittämiseen ja toimintaan osallistumiseen”, Kotilahti tuumaa.

Petteri Paso heittämässä väylällä 25. Tii on korkealla koriin nähden, ja väylä kiinnostava juuri korkeuserojen vuoksi.

Tamperelaisten suusta kuultua

Kaksi miestä talsii kohti parkkipaikkaa. Tulijat paljastuvat tamperelaisiksi. Mikko Putaja ja Tero Hirvelä kertovat harrastaneensa lajia jo pitkään ja selvittäneensä juuri pro-tason väylät. Ensimmäinen teki parin ja toinen pääsi lähelle. Putaja on kiertänyt lajin kisoja vuodesta 2012 ja tunnustaa omaavansa roolin haastatteluhetkellä MM-kisa-areenana toimivan Tampereen ”centterin” radan kehittämisessä.

Mahtavaa. Nyt kuullaan totuus tamperelaisten suusta. Mitä mieltä konkarit ovat Häntyristä?

”Rata on mahtavassa kunnossa”, toteaa Hirvelä.

Putaja komppaa: ”Kasvillisuutta on väylien läheisyydestä karsittu ja kiekot löytyvät helposti.”

Vaikka Häntyrin kangasmaastot ovat paikoin kumpuilevia ja kivikkoakin radan varrelta löytyy, ei kaksikko ole maastossa kompuroinut.

”Selkeät väylät, joilla on turvallista pelata”, kuuluu palaute.

Putaja mainitsee vielä erikseen maapohjan erinomaisuudesta, askel pitää märälläkin kelillä.

Minkä kouluarvosanan Häntyri saa?

”Jos Tampereen frisbeegolfkeskus on kymppi, niin tämä on lähellä ysiä. Ehdottomasti Pirkanmaan parhaimmistoa ja Sastamalan radoista paras”, sanoo Putaja, jonka isän puolen sukujuuria on Suodenniemellä, mitä tietysti nimen perusteella sopikin epäillä.

Mies kiistää sen vaikuttavan arvioon.

”Karkun ratakin on hienoissa maisemissa ja olisi pienuudestaan huolimatta kiinnostava, jos sen kunnossapitoon vähän satsattaisiin”, Putaja toteaa.

Tamperelaiset Mikko Putaja ja Tero Hirvelä arvostavat Häntyrin radan korkealle Pirkanmaan mittakaavassa.
Tyylejä on monia. Jouni Kotilahti heittämässä läpyskää väylälle 8.
Väylä 8 on myös Petteri Pason suosikkeja.
Häntyrin radalla kiersi samaan aikaan useampi harrastajaporukka. Hyvin sopivat kaikki pelaamaan. Sasta FG:n porukka piti pienen juttu- ja juomatauon ja päästi muut edelle.
Tällaistakin maisemaa radan varrelle osuu. Tässä aukean tienoilla voisi olla kisakeskuksen paikka.
Häntyrin jyrkimpiin rinteisiin on tehty portaat. Myös radan opasteisiin on satsattu. Varoituskolmio kannustaa tarkkailemaan ympäristöä lentävien muovikiekkojen varalta.
Portaat helpottavat rinteillä liikkumista.
“Hän korjaa nyt otettaan frisbeestä ja yrittää keskittyä ja heittää vaikka kohti tuota pukkitaulua”, ohjeisti Jouni Kotilahti toimittajaa.
Oranssin kiekon lentorata ei ollut optimaalinen, mutta pinkki läpyskä lähti tästä jo vähän enemmän oikeaan osoitteeseen. Väylää numero 17 komistaa punasilmäinen pukki.  Jouni Kotilahti halusi dokumentoida toimittajan räpellykset ja nappasi kuvia.
Radan loppuhuipennuksena on suuri portti ja takana häämöttävä pyramidi.
Onnistuuko Kotilahden putti?
Rata suoritettu. Häntyrissä harjoittelu on ilmaista, vapaaehtoisen ratamaksun/tukimaksun suorittamiseen löytyy ohjeet parkkialueen läheisyydessä olevalta infotaululta.

Seuraavat viikkokilpailut 13.8 Häntyrissä, 20.8 Hopulla klo 18 alkaen.
La 9.8. järjestetään erityistä tukea tarvitseville päivä Kemiralla klo 10- 14, luvassaa frisbeen heittoa ja pientä ohjelmaa, mahdollisuus tutustua lajiin, maksuton tapahtuma.

Tietoa Sasta FG:n toiminnasta saat TÄSTÄ.

Frisbeegolfradat Sastamalassa:

  • Hoppu: 9 väylää – kaupunkirata, joka sopii kaikille
  • Hoikan opisto: 9 väylää
  • Häntyri: yhteensä 27 väylää – kilpatason frisbeegolfrata, valittavissa amatööri- ja pro-tason väylät.
  • Karkku: 12 väylää
  • Kemira: 18 väylää – aloittelija- ja harrastatetason rata, sopii myös liikuntarajoitteisille
  • Kiikan koulu: 9 väylää – lasten rata, sopii myös edistyneemmille holareiden hakuun ja lähäripelin harjoittamiseen
  • Lantula: 9 väylää – lasten rata, sama kuvaus pätee kuin Kiikkaan
  • Mouhijärvi: 18 väylää, mäkinen rata
  • Suodenniemi: 18 väylää kuntoradan yhteydessä
  • Lisätietoa Sastamalan radoista saat TÄSTÄ (Häntyrin tietoja ei ole päivitetty)

Jätä kommentti