Huittisten kaupungin elinvoimaa on selvitelty lähiaikoina kolmesta eri lähtökohdasta. Huittisten kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippo summaa, että tulokset ovat varsin yhtenäiset. Kauempaa katsottuna Huittinen näyttäytyy mairittelevammin kuin aivan läheltä. Ulkopaikkakuntalaisten silmissä kaupungin imago on säilynyt hyvänä, mutta paikkakunnan sisällä näkemykset ovat kääntyneet alaspäin.

Koko kesän ajan huittislaisten ja paikkakunnalla vierailevien näkemyksiä Huittisten matkailusta ja kehittämistarpeista kartoitettiin kyselyn avulla.

Kyselyllä kerättiin myös vastaajien näkemystä asiakaskokemuksesta, tuotteista ja -palveluista sekä ideoita tulevaisuuden kehittämiseksi.

Vastauksia Kesäkyselyyn saatiin lähes 600, suurin osa vastaajista oli paikallisia.

Tapahtumat koetaan vetovoimatekijöinä

Tutkimuksen toteuttaneen Flowhousen asiantuntija Kristian Sieversin mukaan tulosten perusteella Huittisten asukkaat ja vierailijat suhtautuvat pääosin myönteisesti matkailun kehittämiseen.

”Vastausten perussävy oli hyvä ja paikkakunnalla ollaan tyytyväisiä moneen asiaan. Huittisten vahvuuksina korostuvat erityisesti ystävällinen asiakaspalvelu, hyvä ruokatarjonta, kompakti ja helposti saavutettava keskusta, sekä luonnon kauneus ja rauhallisuus”, hän kertoo.

Myös tapahtumat, kuten Hulluyö, Lauttarokki ja Huhtamo Internetional -elokuvafestivaali saivat vastaajilta kiitosta. Sieversin mukaan ne koetaan kaupungin kannalta tärkeiksi vetovoimatekijöiksi.

”Monipuoliset peruspalvelut, kuten kaupat ja erikoisliikkeet tukevat matkailijan tarpeita ja vahvistavat kokonaiskokemusta”, Sievers lisää.

Kehittämistarpeisiin siirryttäessä vastauksista korostuivat erityisesti majoituspalveluiden puute, ravintolatarjonnan yksipuolisuus ja aktiviteettien vähyys.

”Vastaajat toivovat lisää tapahtumia ja ohjelmaa sekä matkailijoille että paikallisille”, Sievers kertoo.
Erityisesti kehityskohteina nousivat esiin luontokohteiden saavutettavuus, kaupunkikuvan elävöittäminen, matkailuinfokanavien parantaminen ja keskusta-alueiden viihtyisyys. Lisäksi korostettiin tarvetta selkeälle viestinnälle, opasteille ja asukkaiden osallistamiselle matkailun suunnitteluun.

”Ihmiset eivät tiedä, missä asioita voi tehdä”, Sievers totesi.

Moni vierailija suosittelisi Huittista

Huittisissa vierailleet kokivat odotustensa täyttyneen hyvin, sillä yli 83 prosenttia oli tyytyväisiä kokemansa ja lähes 88 prosenttia kertoi voivansa palat uudelleen. Suositteluhalukkuus oli yli 34 prosenttia, mitä Sievers pitää hyvänä tasona tämän tyyppisessä suomalaisessa kaupunkikohteessa.

Sen sijaan huolestuttavana Sievers näkee paikallisten suositteluhalukkuuden. Miinus 100 – plus 100 asteikolla huittislaisten todennäköisyys suositella kaupunkia ulkopaikkakuntalaisille on -46,55.

Sievers kertoo, ettei pakkasen puolelle painuva lukema ole vastauksissa aivan tavaton, mutta yleensä ollaan plussan puolella. Lukemaa voi siis pitää hämmentävän huonona.

”Sellainen kotiseutuylpeys näyttää näistä vastauksista puuttuvan. Paikallisten ihmisten oman alueen arvostus ja paikallisylpeys ovat usein menestyvien matkakohteiden tärkeimpiä asioita”, Sievers huomauttaa.

Vierailija jättää vajaat neljäkymppiä

Matkailusta puhuttaessa kiinnostavaa on aina myös matkailijoiden paikkakunnalle jättämä rahasumma. Kyselyn perusteella vastaajat käyttivät Huittisissa keskimäärin 38,7 euroa päivässä.
Tämä on Sieversin mukaan normaalia tasoa paikkakunnalla, jossa ei pääsääntöisesti käytetä rahaa majoittumiseen.

”Summa voi äkkiseltään tuntua suhteellisen pieneltä, mutta pitää muistaa että tämä on keskiarvo ja vastaajissa on paljon esimerkiksi ohikulkumatkalla vain huoltoasemalle kahville pysähtyneitä. Vaihteluväli on muutamasta eurosta satoihin euroihin.”

Rahasta 32 prosenttia käytettiin ostoksiin, mitä voi Sieversin mukaan pitää korkeana lukuna.

Kesäkysely toteutettiin osana Huittisten ja Sastamalan keskustojen vetovoimaa tiedolla johtamalla -hanketta. Sievers muistuttaa, että työ hankkeen osalta jatkuu ja vastaukset ovat tärkeä keino selvittää, mitä kannattaa kehittää. Kauppiasverkosto pääsee osallistumaan kehitystyöhön työpajojen muodossa jo syksyn aikana, kuntalaisia osallistetaan ensi vuoden puolella.

Rauhallinen ja turvallinen asuinympäristö

Peippo kertoo, että samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksesta ja Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin kuntakohtaisesta analyysistä.

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksesta ilmenee esimerkiksi, että kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut koetaan aiempaa paremmiksi, mutta keskustan viihtyvyyttä haluttaisiin lisätä.

Ulkopaikkakuntalaiset näkevät kaupungin palvelut huittislaisia parempina.

Myös tässä kyselyssä kaupungin vahvuuksina nousivat muun muassa rauhallinen ja turvallinen asuinympäristö sekä edullisuus, luonto ja palvelut.

Huittislaiset näkevät kaupungin työllisyyden heikkona, vaikka elinvoimajohtajan mukaan työpaikkoja on Huittisissa tarjolla hyvin.

Lukuihin perustuva Huittisten EVP-indeksi oli samaa tasoa kuin Porin seudun indeksi, mutta korkeampi kuin samankokoisten kuntien indeksi keskimäärin.

Huittisten elinvoima on EVP-indeksillä mitattuna koko maan 104. vahvin. Huittisten EVP-kokonaisindeksi oli 45,1, kunnan elinvoimaindeksi 60,1 ja vetovoima- ja pitovoimaindeksi 30,1.

Huittisten elinvoimaindeksi kasvoi varsin voimakkaasti ajanjakson aikana, mutta veto- ja pitovoimaindeksi laski.

Valtava merkitys, miten omasta kotikunnasta puhutaan

Riikka Peippo kertoo, että vastaukset ovat saaneet miettimään paljon sitä, miksi paikankunnan sisäisissä vastauksissa sävy on niin paljon vierailijoita negatiivisempi.

”Ulkopaikkakuntalaisten vastauksissa Huittinen on säilyttänyt imagonsa ja vetovoimansa. Sen sijaan huittislaisten vastauksista saattavat heijastua viime talven aikana lopettaneet kivijalkamyymälät ja sote-palveluiden katoamisesta ollut huoli. Ihan jo pitkään jatkuneiden negatiivisten uutistenkin vuoksi ajatusmalli on kääntynyt vähän sellaiseksi, että vaikka minulla itselläni kaikki on ihan hyvin, ympärillä menee kurjasti”, hän arvelee.

Sekä elinvoimajohtaja että Huittisten kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Helena Kaitanen kuitenkin korostavat, että sillä on valtava merkitys, miten omasta kaupungista puhutaan.

”Tästä syystä olen yrittänyt viestiä yrityksille, että kaikista hyvistä uutisista kannattaa viestiä”, Peippo sanoo.

Elinvoimajohtaja toivoo, että tulokset herättävät huittislaisissa keskustelua elinvoimasta ja hyvinvoinnista.

”Valtuusto on aloittamassa uuden strategian tekemistä ja on jo käynyt läpi Huittisten arvoja. Tämä on juuri oikea hetki käydä tätä keskustelua.”