
Haapamäen tilalla Sastamalassa vietettiin ensimmäisen kerran sadonkorjuujuhlaa viime syksynä. Tapahtumasta tuli niin paljon myönteistä palautetta, että siitä on toivottu vuosittaista perinnettä. Niinpä Satamaidon maidontuottajille suunnattu kutsuvierastilaisuus järjestettiin jälleen tänä vuonna.
Maatalousalan toimijoita Satakunnasta ja Pirkanmaalta kokoontui tapaamaan tuottajia, kuulemaan alan uutuuksista ja nauttimaan juhlapöydän antimista.
”Tämä on nyt toinen kerta, kun järjestämme tällaisen Kekri-juhlan, ja uskomme, että tästä muodostuu jokasyksyinen tapahtuma. Ilmoittautuneita oli tänä vuonna 103, mikä oli huomattavasti enemmän kuin viime kerralla. Se osoittaa, että sosiaalisilla kokoontumisilla on oma paikkansa”, sanoi tilan isäntä Jari Haapamäki.
Hänen isänsä, ja tilan entinen isäntä Pertti Haapamäki oli samaa mieltä.

Se, että satoa pelloilta tulee, ja että se saadaan koottua talteen ja jatkojalostettua, ei ole itsestäänselvyys.
”Maailmalla vellovat tilanteet, kuten Ukrainan sota ovat saaneet suomalaisetkin havahtumaan kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden merkitykseen”, totesi Pertti Haapamäki.
Asiaa on tuotu esille myös valtionjohdon taholta. Levottoman itänaapurimme toiminta saa muistamaan, että oman maamme rajojen sisäpuolella on hyvä varmistua siitä, että kotimaista ruokaa on jatkossakin saatavilla. Näin tulee olla myös kriisitilanteissa, joihin on tarpeen varautua – vaikka jokainen toivookin, että sellaiseen tilanteeseen ei koskaan jouduta.
”Viimeisen kahden vuoden aikana nämä teemat ovat tulleet voimakkaasti esille. Kotimaisen ruuantuotannon varmistaminen on erittäin tärkeää moneltakin kantilta katsottuna. Suomalainen ruoka on myös puhdasta ja turvallisesti tuotettua”, Haapamäet pohtivat.
”Maatalousalan toimijat ovat tärkeä osa yhteiskunnan tukirankaa.”

Juhliin osallistunut Osuuskunta Satamaidon kaupallinen johtaja Juho Hannus arvostaa maidontuottajia, ja tiedostaa myös alan haasteet.
”Tiloilla on sitouduttu joka päivä tekemään vaativaa ja tärkeää työtä. Maidontuotanto ja meijeritoiminta ovat myös tärkeä osa huoltovarmuutta. Aiemmin aiheeseen liittyvät asiat, esimerkiksi Suomen huoltovarmuuskeskuksen olemassaolon merkitys tuntuivat varmasti monista ihmisistä etäisiltä asioilta”, Hannus tuumi. Asiat ovat kuitenkin muuttuneet maailmantilanteen myötä.
”Näihinkin seikkoihin on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kotimaisuus ja lähiruoka on alkanut nostaa päätään, ja sen arvostus on noussut, mitä pidän hyvänä asiana. Se, että kotimainen ruuantuotanto turvataan tulevaisuudessakin, koskettaa meistä jokaista”, kaupallinen johtaja kiteytti.
”Kun kaikki maatalousalaan liittyvät tekijät nivotaan yhteen, ja niiden merkitystä pohditaan, ollaan elämän perusasioiden äärellä. Maatalouteen liittyviä asioita on hyvä tuoda esille, ja nostaa keskusteluun.”

Sadonkorjuujuhlat ovat paikallaan myös siksi, että ne muistuttavat siitä, että tilalliset eivät ole haasteidensa kanssa yksin – vertaistukea tarvitaan, tukiverkoista on hyötyä ja ongelmiin on tarjolla myös asiantuntija-apua. Välillä on tärkeää pysähtyä nauttimaan myös työnsä hedelmistä.
Suomalainen ruokaketju kuljettaa mukanaan alan historiaa, ahkerien käsiparien tekemiä lukemattomia työtunteja – ja sukuja, jotka ovat sukupolvesta toiseen viljelleet samoja peltoja – tai pitäneet lypsy-, siipi- tai lihakarjaa. Maatalous on säiden ja muiden muuttuvien olosuhteiden armoilla olemista ja elämistä.
Jaksaminen on usein lujilla, ja taloudelliset paineet tuovat oman lisänsä maatalousalan yrittäjien elämään. Tiloilla, joissa on eläimiä, on niiden hyvinvoinnista huolehdittava päivittäin. Juhlat katkaisevat arkisen aherruksen hetkeksi.
”Maatalousalan toimijat huolehtivat, että meillä kaikilla on mahdollisuus laittaa lautasellemme kotimaista, puhdasta ruokaa. Siinä on kyllä juhlaan aihettakin”, Hannus totesi.






