Viime vuosi oli kuntajohtamisessa muutoksen vuosi, kun uusi valtuusto ja muut toimielimet aloittivat toimintansa. Päättäjäkunta uusiutui Huittisissa melko paljon, mikä on tarkoittanut poikkeuksellisen tiivistä syksyä, kun normaalin päätöksenteon rinnalla on järjestetty koulutuksia kuntahallinnosta ja kaupungin toiminnasta.

Lisäksi syksyllä on valmisteltu valtuustokauden strategiaa. Uusi strategia on tarkoitus hyväksyä alkuvuonna.

Yksi iso valtuustokauden strateginen tavoite Huittisissa on yritystonttien monipuolinen kehittäminen. Kaupungin suosittu yritysalue Jokilevolla on käytännössä täynnä, ja Takkulassa ja Sahkon alueella tilaa on rajallisesti. Huittisissa on laadittu invest-in suunnitelma, joka perustuu kaupungin logistiseen sijaintiin tunnin säteellä kolmen maakuntakeskuksen lentokentiltä ja kolmen kaupungin satamista.

Puolen tunnin ajomatkan säteellä Huittisista asuu noin 64 000 asukasta. Tunnissa Huittisen tavoittaa yli 675 000 asukasta. Huittisissa vähittäis- ja tukkukauppa on perinteisesti ollut vahvaa, ja kaupassa on edelleen kasvupotentiaalia, sillä keskustan läpi ajaa 5000 päivittäin ajoneuvoa ja ohikulkuliikenne on kasvussa.

Invest-in suunnitelmassa kartoitettiin useita potentiaalisia yritysalueita, joista kehittämiskohteiksi valittiin viisi. Alueet sijaitsevat valtateiden varsilla ja niiden tavoiteltu koko vaihtelee. Mahdollisia sijoittujia olisivat esimerkiksi logistiikka-alan toimijat, jotka hyötyisivät myös rakenteilla olevasta Sataedun logistiikan koulutuskeskuksesta, sekä muu Huittisten ja lähialueen monipuolisesta yritystoiminnasta synergiaa saava teollisuus.

Vetytalous on Huittisillekin tulevaisuuden mahdollisuus, sillä suunniteltu vetyputki kulkisi Vampulan läpi.

Uusien teollisuusalueiden kehittämisen haasteena on maanhankinta, sillä kaupungilla on omistuksesaan vähäisesti maata. Iso osa huittislaisesta maasta on toki nykyiselläänkin arvokkaassa käytössä. Huittisissa on 19 500 hehtaaria kasvinviljelyssä, mm. koko Suomen avomaanpinaateista meillä tuotetaan puolet.

Sianlihantuotannossa olemme edelleen Suomen ykkönen, ja broilereissakin toinen. Noin 330 maatilaamme tekevät siis osansa maan huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Maan hankkimiseksi kaupunki on lähestynyt invest-in suunnitelma-alueiden maanomistajia ja käynyt alustavia neuvotteluja, yhteydenottoja jatketaan heti tammikuussa. Samaan aikaan on käynnistetty mahdollisten sijoittujien täsmähaku ja kaavoituksen valmistelu. Tavoitteena on tällä valtuustokaudella saada toteutukseen uusi kiinnostava yritysalue, jossa maanomistajien ja yritysinvestointien intressit kohtaavat.

Vuonna 2026 kaupunkilaisille näkyvimmät investoinnit ovat väistökoulun saneeraus päiväkotitiloiksi, keskusurheilukentän kunnostuksen jatkaminen sekä Karpintien ja Rinnekadun remontit. Myös Vampulan tilakokonaisuutta selvitetään. Toimivat tilat mahdollistavat osaltaan hyvät arjen palvelut kaupunkilaisille.

Talouden haasteista huolimatta pientä palvelukehittämistäkin on ensi vuonna luvassa. Huittisten museo jatkaa omana valtionosuusmuseona, mikä antaa hieman lisää resursseja kehittää toimintaa ympärivuotisesti. Ensi vuonna kannattaakin siis tuttujen harrasteiden lisäksi poiketa museossa!

Toivotan iloa ja valoa vuodelle 2026.

Kirjoittaja on Huittisten kaupunginjohtaja Viveka Lanne.