Suomeen suunnitteilla oleva kansallinen vedyn siirtoverkko on edennyt ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen.

Hankkeesta vastaava Gasgrid Vetyverkot Oy:n suunnitelmissa vedyn siirtoverkko kulkisi Suomen halki Meri-Lapista Porvooseen asti. Laajan kokonaisuuden vuoksi hanke on jaettu viiteen erilliseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn eli YVA-menettelyyn.

Lounais-Suomen osuus putkireitistä olisi noin 285 kilometriä pitkä. Suunniteltu reitti kulkisi Merikarvialta Loimaalle ja haarautuisi Säkylän kohdalla Raumalle sekä Loimaalta Naantaliin.

Toteutuessaan putkilinja kulkisi Alueviestin jakelualueella Huittisten, Kokemäen ja Säkylän kautta. Huittisten osalta reitti kulkisi kunnan eteläosassa, Vampulassa.

Lounais-Suomen alueella, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa reitti sijoittuisi yhteensä 18 kunnan alueelle.

Koko Suomessa noin 1 500 kilometriä pitkä putki kulkisi toteutuessaan 14 000 maanomistajan maiden ja 70 kunnan läpi.

YVA-ohjelma nähtävillä maaliskuun loppuun

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on parhaillaan nähtävillä.

Ohjelmassa kerrotaan, mitä hankkeen vaikutuksia arvioinnissa aiotaan selvittää ja millä tavoin arviointi tehdään.

Asukkailla, maanomistajilla ja muilla kiinnostuneilla on nyt mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja esittää niistä mielipiteitä.

YVA-ohjelmaan on mahdollista tutustua esimerkiksi Huittisten, Kokemäen ja Säkylän pääkirjastoissa.
Mielipiteitä hankkeesta on mahdollista jättää maaliskuun loppuun asti.

Hankkeesta järjestetään myös kaikille avoimia yleisötilaisuuksia.

Alueviestin jakelualueen yleisötilaisuudet järjestetään Porissa tiistaina 17. maaliskuuta ja Loimaalla torstaina 19. maaliskuuta.

Lisäksi keskiviikkona 18. maaliskuuta järjestettävään Raision tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Käynnissä olevassa YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: hankkeen toteuttamista suunnitellusti tai sitä, että hanketta ei toteuteta lainkaan.

Arvioinnissa selvitetään muun muassa putkilinjan vaikutuksia luontoon, maisemaan, maankäyttöön sekä ihmisten elinympäristöön.

Tavoitteena vahvistaa vihreää siirtymää

Vedyn siirtoverkkoa pidetään keskeisenä osana Suomen energiajärjestelmän muutosta. Kansallisen vetyverkon tavoitteena on vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, kilpailukykyä ja energiaomavaraisuutta sekä tukea vihreää siirtymää.

Vedyn avulla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, käyttöä teollisuudessa. Vetyä voidaan käyttää energianlähteenä myös esimerkiksi raskaan liikenteen polttoaineena.

Suomen ensimmäinen kaupallinen uusiutuvan vedyn tuotantolaitos käynnistyi viime keväänä Harjavallassa, ja uusia hankkeita on suunnitteilla eri puolille maata.

Vetyä voidaan tulevaisuudessa siirtää verkossa myös maiden välillä, jolloin sitä voidaan sekä tuoda Suomeen että viedä täältä ulkomaille.

Investointipäätös tehdään aikaisintaan ensi vuonna

Suunnitelmien mukaan vedyn siirtoverkko koostuisi maahan sijoitettavista korkeapaineisista hiiliteräsputkista sekä niihin liittyvistä venttiili- ja paineenvähennysasemista. Lisäksi rakennettaisiin kaavin- ja mittausasemia sekä anodikenttiä putkien korroosiosuojaukseen.

Putket asennettaisiin maahan vähintään metrin syvyyteen. Niille lunastettaisiin noin kymmenen metrin levyinen käyttöoikeusalue.

Rakentamisen jälkeen peltoalueet säilyisivät viljelykelpoisina, mutta metsäalueilla käyttöoikeusalue pidetään puuttomana.

Gasgridin tavoitteena on käynnistää vetyputkiston rakentaminen vielä kuluvan vuosikymmenen aikana ja saada verkko käyttöön 2030-luvun alkupuolella.

Lopullinen investointipäätös voisi nopeimmillaan syntyä vuonna 2027.

Koko vetyverkon rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin viisi miljardia euroa, ja putkiston tekninen käyttöikä olisi arviolta noin 50 vuotta.