Hyynilän Seuratalolle Mouhijärvelle kerääntyi 30. heinäkuuta Sastamalan alueen sahdin valmistuksen karsintakilpailuun osallistuneita sahdintekijöitä. Karsintakilpailuun osallistui neljä sahdinteon taitajaa, kaksi Vammalasta ja kaksi Mouhijärveltä.

Kolmihenkinen tuomaristo suoritti tunnelmasta päätellen mukavan ja vaativan tehtävän. Tuomarien määrä jäi pieneksi, kun osa kysytyistä tuomareista ilmoitti viime tipassa esteestä.

Tämänvuotiseksi Sastamalan sahtimestariksi kruunattiin Seppo Suoniemi. Hänet valittiin myös Mouhijärven sahtimestariksi. Vammalan sahtimestariksi nousi Juhani Kroos. Molemmat mestarit pääsevät osallistumaan sahdinvalmistuksen SM-kilpailuihin.

Karsintakilpailujen kunniaksi Hyynilän Seuratalon omistaja Maire Villo luovutti karsintakilpailujen voittajille hienot taulut.

Sahdinvalmistuksen Suomen Mestaruus ratkottiin aurinkoisessa säässä Padasjoella 1.8. Valitettavasti Mouhijärven ja Vammalan sahtimestarit eivät kivunneet palkintosijoille.

Sahtikisoilla perinnettä Sastamalassa

Sastamalan alueen sahtimittelöt saivat alkunsa vuonna 1994, kun mouhijärveläinen maanviljelijä Seppo Suoniemi tuli Katariina Pylsyn työpaikalle maaseututoimistoon ja pyysi, että Pylsy alkaisi järjestää sahdinvalmistuksen karsintakilpailuja. Sahtiseuran sääntöjen mukaan SM-kilpailujen edustajaksi on mahdollista päästä oman kunnan karsintakilpailujen voittaja.
Suoniemen esityksestä lähtien karsintakilpailuja on järjestetty. Tämän vuoden karsintakilpailu oli 32. kerta.

Menestystä Sastamalan seudulle on tullut vuosina 1994, 2008, 2013 Pekka Uusilähteenmäen toimesta, joka voitti SM-pronssia, -hopeaa ja -kultaa. Ja viimeksi menestystä niitti Ari-Samuli Suoniemi, joka nappasi mestaruuden vuonna 2017.

Sahti on maanuumenten jaloin juoma, kuten Nobel-kirjailija F.E. Sillanpääkin on todennut. Sahti on EU-tasolla rekisteröity aidoksi perinteiseksi tuotteeksi, sillä se on saanut Unionin myöntämän nimisuojan ja APT-todistuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että sahtia voidaan periaatteessa valmistaa muuallakin EU:n alueella kuin Suomessa, mutta juoma on tehtävä tavalla, joka on nimisuojan yhteydessä rekisteröity eli perinteisellä suomalaisella valmistusmenetelmällä. APT-todistus on myönnetty myös esimerkiksi Mozzarella-juustolle ja karjalanpiirakalle sekä kalakukolle.

Teksti ja kuva: Katariina Pylsy.