Sylvään työmaalla parhaillaan rakentuvat liikuntahalli ja uimahalli ovat hyvällä mallilla. Alueviesti poikkesi pääurakoitsija K. Tervon aluevastaava Atte Rautiaisen ja Sastamalan teknisen johtaja Kimmo Toukoniemen kanssa kohteessa.
Mitä työmaalle kuuluu?
Rautiaisen mukaan koko hanke on isossa kuvassa edennyt suunnitelmien mukaan. Vanhan liikuntahallin purussa tuli mutka matkaan lattian alta paljastuneen asbestilöydöksen myötä.
”Seurauksena oli lisätutkimuksia, piti otattaa näytteitä ja odottaa niiden analysointia. Asbestijätettä ei myöskään voi sijoittaa minne vain”, Rautiainen sanoo.
Toukoniemi avaa asiasta julkisuudessa käytyä keskustelua rakentamisen näkökulmasta.
”Kyse on ollut esteettisestä haitasta, kun purkukasoja ei ole saatu kokonaan hävitettyä. Työmaa-aidan paikka olisi silti sama työmaaalueen rajalla, eli mitään muutosta hankkeen aikatauluun jätteiden käsittelyyn menevä aika ei ole tuonut”, Toukoniemi korostaa.
Toukoniemen mukaan Sylvään välintuntipihaa rajaavasta työmaa-aidasta päästään eroon, kun monitoimikenttä valmistuu. Sen pohjat tehdään puretun liikuntahallin paikalle syksyn aikana ja ensi kesänä piha-alue viimeistellään. Eli seuraavana lukuvuonna välitunteja voi viettää nykyistä viihtyisämmissä olosuhteissa. Samaan urakkaan kuuluu myös vanhan välituntipihan asfaltointi ensi vuonna.
Kokonaisuuden kruunaa juoksusuora
Uuden liikuntahallin harjannostajaisia juhlitaan loppuvuonna ja kevätlukukaudeksi se avautuu oppilaiden käyttöön. Maalitelalle onkin ollut sisätiloissa jo käyttöä, ja lähiviikkoina yhä useampi seinäpinta saa vaaleaa väriä.
Kahden pitkän käytävän väliin jää kuusi pukuhuonetta suihku- ja wc-tiloineen. Ideana on, että ulkokengät ja -vaatteet jäävät pukukoppeihin ja niistä siirrytään harrastamaan sisäliikuntavermeissä.
Liikuntasali on samaa kokoluokkaa kuin Vareliuksen koulussa, kokonaispinta-alaltaan 1300 neliömetriä. Salin päätyyn, väliseinän taakse tulee monitoimitila, jossa voi vaikka jumpata tai joogata. ”Tänne tulee samanlainen peiliseinä ja kaide kuin Mouhijärven yhteiskoulun vastaavassa tilassa on”, Toukoniemi kertoo.
Ylös parvelle tulee 40 metriä pitkiä juoksusuora, katsomopaikkoja saa tarvittaessa sekä lattiatasolle että parvelle. Parhaillaan hallissa tehdään muun muassa sähkötöitä. Viimeisenä saliin asennetaan urheiluhalleissa yleinen Pulastic-lattia.
”Lattiavalun kuivuminen on ajastanut kaikkea muuta rakentamista. Kun ulkona on kosteusprosentti noussut, on ilmastointia ja lämpöä pitänyt säätää. Olemme seuranneet tilannetta ja reagoineet muutoksiin”, Rautiainen selvittää
Hyppyjä ja vaikka uppopalloa
Loppuvuodesta 2027 yleisölle avautuvan uimahallin sisätiloissa muurataan suihkutilojen ja allasosaston välistä seinää. Kaikki altaat ovat betonisessa muodossaan ja odottavat sisuksiinsa terästä. Atte Rautiaisen mukaan teräsaltaiden asennus alkaa syyskuussa.
Hyppytornikin komeilee paikoillaan, ja vision tasolla on mietitty ketkä metristä ja kolmesta ensimmäisinä loikkaavat altaaseen. ”En paljasta suunnitelmia, se selviää aikanaan”, Toukoniemi nauraa.
Neljä metriä syvä allas näyttää mittaansa syvemmältä. Toukoniemi tuumaa sen mahdollistavan paljon muutakin kuin veteen hyppelyä, esimerkiksi uppopalloa, vesipalloa, syvän veden vesijumppaa, vesiakrobatiaa tai laitesukelluksen alkeita.
25 metriä pitkään pääaltaaseen päädyttiin, jotta uuteen uimahalliin saatiin mahtumaan paljon toimintoja ja se palvelisi monia ikäryhmiä. Suihku- ja saunatiloista kun putkahtaa altaille, löytyy kylmävesi- ja hyppyallas sen vasemmalta puolelta ja oikealla väliseinän takana on monitoimiallas, lasten opetusallas, kahluuallas ja poreallas. Pääaltaan puolella vesi on 28-asteista ja toisella puolella sen lämpötila on 32 astetta.
Opaskoirallekin oma paikka
Laskeudumme takaisin ensimmäiseen kerrokseen ja siirrymme altaiden alle. Vielä siellä on tyhjää tilaa, mutta aikanaan se täyttyy suodatintankeista ja muusta vedenkäsittelytekniikasta. Allasosastolla yli äyräiden loiskekouruun loiskuva vesi päätyy tänne, muoviseen tasausaltaaseen, jos se lähtee pudistettavaksi ja uudelleen kiertoon.
Toukoniemen mukaan liikunta- ja uimahallin kokonaisuudesta tehdään mahdollisimman energiatehokas ja monipuolinen lämmöntalteenottoineen. Rakennuksen katolle tulee 200 piikkikilowatin aurinkovoimala.
Siirrymme hallien nivelkohtaan pääaulaan. Siihen tulee aikanaan kahvio ja lipunmyynti. Hissikuilu on lähes valmis, ja jos jalka nousee, voi kavuta portaita ylempään kerrokseen. Suuri portaikko jakautuu jättiläisporras-osuuteen, jossa voi myös istuskella – ja portaikon oikea puoli johtaa liikuntahallin parvelle ja vasen kuntosalille tai uimahalliin.
”Katsopas vielä tänne”, Toukoniemi viittilöi. ”Täällä on oma tila opaskoirille. Sellaisen rakentaminen oli yksi valtiontuen edellytyksistä”, hän esittelee.
Sylvään tontille Vammalaan sijoittuvan Sastamalan uusimman liikuntakeitaan hintalappu on kokonaisuudessaan noin 24,2 miljoonaa euroa ja sen arvioidut vuotuiset kokonaiskulut kaupungille ovat noin 2,3 miljoonaa euroa.
