Pikkujoulujen tärkein anti ei välttämättä löydy näyttävistä puitteista tai tarkkaan suunnitellusta ohjelmasta. Parhaimmillaan juhla tarjoaa hengähdyshetken arjen keskelle, mahdollisuuden kiittää kuluneesta vuodesta ja ennen kaikkea tilaisuuden viettää aikaa yhdessä.

Työyhteisöissä ja yhdistyksissä yhteiset juhlat vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja usein mieleenpainuvimmat muistot syntyvät aivan tavallisista hetkistä.

Telilän Sähkötyön toimitusjohtaja Pekka Telilä tietää, kuinka tärkeä merkitys yhteisillä tilaisuuksilla voi olla työyhteisölle. Yrityksessä tehdään paljon reissutöitä, joten kaikki työntekijät eivät välttämättä näe toisiaan tavallisessa arjessa. Pikkujoulut tarjoavatkin arvokkaan mahdollisuuden kokoontua yhteen.

”Pikkujoulut ovat hyvä yhteisöllinen tapahtuma, jonka ainakin meidän henkilökuntamme kokee merkitykselliseksi. Osa kun näkee toisiaan vain yhteisissä tilaisuuksissa”, Telilä kertoo.

Telilän Sähkötyössä pikkujoulut järjestetään avec-periaatteella, ja henkilökunta osallistuu niiden suunnitteluun esimerkiksi esittäjien ja ruokailujen osalta. Osallistumisprosentti on vuodesta toiseen lähes aina yli 80, ja yrityksen 70-vuotisen historian aikana pikkujoulujen järjestäminen on jäänyt väliin vain kerran, korona-aikana.

Telilän mukaan onnistuneissa pikkujouluissa yhdistyvät tunnelmallinen paikka, hyvä ruoka, mukaansatempaava ohjelma ja sopivasti tilaa vapaalle seurustelulle. Viime vuoden juhlat Tiilihovissa jäivät mieleen erityisesti intiimin tunnelmansa ja osallistavan ohjelmansa ansiosta.

”Järjestimme muun muassa levyraadin ja pikkujoulubingon, jotka saivat huikean vastaanoton. Pieniä hetkiä, mutta sellaisissa tunnelman voi tuntea.”

Kiitos yhdessä tehdystä työstä

Myös Säästömarketin kauppias Mika Koskinen näkee pikkujoulut ennen kaikkea mahdollisuutena kiittää henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja yhdessä tehdystä työstä. Työpäivien keskellä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja kohdata työkaverit muutenkin kuin työtehtävien äärellä.

Koskisen mielestä onnistuneiden juhlien ydin on yksinkertainen: hyvä seura, rento tunnelma ja tunne siitä, että jokainen kuuluu joukkoon. Kaikkea ei tarvitse suunnitella viimeistä yksityiskohtaa myöten, sillä usein juuri spontaanit naurunremahdukset ja yllättävät sattumukset jäävät parhaiten mieleen.

Hänen mukaansa pikkujoulujen vietto on vuosien varrella muuttunut hieman rennommaksi ja monipuolisemmaksi, mutta perusajatus on säilynyt samana.

”Pikkujoulujen tärkein ajatus on mielestäni edelleen yhdessäolo sekä kuluneen vuoden työn juhlistaminen”, Koskinen pohtii.

Päihteettömästi hassutellen

Yhdistystoiminnassa pikkujoulut ovat usein kiitos vuoden aikana tehdystä vapaaehtoistyöstä. Vammalan Retkeilijöiden puheenjohtaja Marjo Tahvanainen pitää juhlia mukavana päätöstapahtumana vuoden talkootyölle. Pikkujouluna ei enää tarvitse tarttua työkaluihin tai huolehtia järjestelyistä, vaan voi keskittyä nauttimaan tutun porukan seurasta.

Juhlien järjestämiseen ei tarvita suuria tiloja tai monimutkaista ohjelmaa. Vammalan Retkeilijät ovat viettäneet pikkujouluja toisinaan ulkona laavulla, missä tuli, lämmin mehu, joulupiparit ja joululaulut luovat tunnelman.

”Se on rentoa yhdessäoloa, päihteettömästi”, Tahvanainen kuvailee.

Pikkujouluissa tärkeää on irrottautuminen arjesta, hyvä ruoka ja lämmin tunnelma. Tahvanainen arvelee, että nykyisin juhlilta odotetaan aiempaa enemmän myös elämyksellisyyttä. Retkeilijöille elämyksiä tarjoaa jo luonto itsessään.

Yhdessä tekeminen voi tarkoittaa myös uuden oppimista ja sopivaa hyväntahtoista hassuttelua. Yksi Vammalan Retkeilijöiden hauskimmista pikkujouluohjelmista oli neulontatuokio, jossa naisväki opetti miehiä neulomaan puikoilla. Kolme paria pääsi kokeilemaan taitojaan, mutta tehtävässä oli yksi erityinen sääntö: neuvoa sai ainoastaan sanallisesti, eikä toisen työhön saanut koskea.

”Taisi jokainen mies aloitussilmukan saada aikaiseksi, joku vähän enemmänkin”, Tahvanainen muistelee.

Ei aina perinteisellä kaavalla

Myös Pick N Payn toimitusjohtaja Oskar Nyholm pitää pikkujouluja tärkeänä osana työyhteisön yhteishengen rakentamista. Yrityksen työntekijät kokoontuvat juhliin eri paikkakunnilta, ja samalla tarjoutuu mahdollisuus tavata kollegoita, joita ei välttämättä muuten näe arjessa.

Nyholmin mukaan pikkujoulujen odotus alkaa jo hyvissä ajoin kesän jälkeen. Yhteinen juhlahetki tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuden irrottautua työarjesta ja viettää aikaa yhdessä.
Onnistuneiden pikkujoulujen resepti on hänen mielestään varsin yksinkertainen: hyvää ruokaa ja juomaa, mukavaa seuraa sekä musiikkia tai vaikkapa jokin esitys. Vaikka juhlatavat ovat vuosien varrella säilyneet pitkälti ennallaan, onnistumisen ratkaisee ennen kaikkea yhdessä vietetty aika.

Joskus myös ajankohta ja teema voivat poiketa totutusta. Nyholm muistelee erityisen onnistuneita pikkujouluja, jotka järjestettiin huhtikuussa italialaisessa ravintolassa. Illan teemana oli Italia, eikä jouluisuus ollut tällä kertaa pääosassa.

Erilaisuudestaan huolimatta juhla onnistui erinomaisesti ja osoitti, ettei yhteisen illan tarvitse noudattaa perinteistä kaavaa ollakseen mieleenpainuva.

Jokainen omana itsenään

Kiikoisten Nuorisoseura ry:n puheenjohtaja Saara Kulmala näkee pikkujoulut tärkeänä mahdollisuutena juhlistaa kulunutta vuotta ja vahvistaa yhdistyksen yhteishenkeä. Yhdistystoiminta koostuu usein kokouksista, talkoista ja muista käytännön tehtävistä, joten yhteisille, rennommille hetkille on tärkeä paikkansa.

Kulmalan mukaan pikkujoulut muistuttavat siitä, että yhdistystoiminta on paljon muutakin kuin velvollisuuksien hoitamista. Se on myös ystävyyttä, kohtaamisia ja yhteisiä kokemuksia, jotka tekevät mukana olemisesta merkityksellistä.

Onnistuneissa juhlissa tärkeintä on, että jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi ja voi osallistua omana itsenään. Täydellistä ohjelmaa tai viimeiseen asti hiottuja järjestelyjä ei tarvita, kun tunnelma on lämmin ja seura hyvää.

”Usein mieleen jäävätkin me hauskat sattumukset”, Kulmala ajattelee.

Hänestä pikkujoulujen vietto on muuttunut vuosien varrella monipuolisemmaksi. Perinteisten jouluruokien ja lahjojen vaihtamisen rinnalle on tullut uudenlaisia elämyksiä ja rennompaa yhdessäoloa. Perimmäinen ajatus on kuitenkin säilynyt samana: ihmiset haluavat kokoontua yhteen ja nauttia toistensa seurasta.

Kulmala ei nosta esiin yhtä tiettyä pikkujoulumuistoa muiden yläpuolelle. Sen sijaan hän arvostaa kaikkia niitä juhlia, joihin on kuulunut naurua, mukavaa yhdessäoloa ja hyvä tunnelma.

Juuri siinä pikkujoulujen merkitys piileekin. Olipa kyse työporukan yhteisestä illallisesta, yhdistyksen laavulla vietetyistä juhlista tai tavallisesta illasta hyvän seuran parissa, tärkeimmäksi jäävät ihmiset ja ne hetket, jotka jaetaan yhdessä.