Kaksi kaverusta kohtaa sunnuntai-iltapäivänä Kalaneuvos Hukkanen Oy:n toimitiloissa. Vesa Kulmalan ja Veijo Hukkasen kädenpuristus on lämmin, juttu lentää, yrittäjäyhdistysvuosilta tuttu yhteishenki nostaa päätään.

Yrittäjäksi suoraan Teknillisen penkiltä hypänneellä Vesalla on eläkekortti poltellut taskussa jo muutaman vuoden, mutta tekemättä hän ei vielä malta olla. Rakennuskonsultti Kulmalaa työllistää parhaillaan Levorannan Autoliikkeen uusi lisärakennus.

“Pitäähän 68-vuotiaalla harrastuksia olla, varsinkin nyt kun on aikaa”, mies nauraa.

Tekevältä ei työ lopu, tuumii Veijokin. Vuoden 1974 pienestä kalansavustamosta Hukkasen yritystoiminta on laajentunut melkoisesti. Perheyrityksissä on 230 työntekijää ja liikevaihto yli 100 miljoonaa euroa.

“Pelkään miten saan aikani kulumaan, jos jään pois työelämästä. En osaa olla jouten. Vaikka mitäpä sitä murehtimaan, olen yhtä hyvässä vedossa kuin nelikymppisenä”, virnistää vuoden rakennusmestaria nuorempi kalaneuvos.

80-luvulla voitto oli kirosana

Hukkasen kokoustilassa hörpätään kahvit. Nyt ei kuitenkaan palaveerata bisneksistä, vaan muistellaan menneitä nykymenoa sivuten. Tulevaisuuden visioitakin kaksikon mieleen putkahtaa.

Vammalan Yrittäjät juhlii pian 85-vuotista olemassaoloaan. Se kunnioitettava saavutus, sillä yhdistyksellä on riittänyt työsarkaa. Kun Veijo ja Vesa 70-luvulla liittyivät yhdistykseen, oli yhteiskunnan asenneilmapiiri tyystin toisenlainen kuin nykyään.

“Yrittäjiä pidettiin toisarvoisina ihmisinä. Vielä 80-luvulla voitto oli kirosana. Ja jos teit hyvän tuloksen, olit riistäjä”, Veijo puuskahtaa.

“Työllistämisen kautta yrittäjien arvostus on noussut. Nyt ymmärretään, että tulos tuo työpaikkoja ja mahdollistaa esimerkiksi henkilöstön kouluttamisen”, Vesa toteaa.

Asenneilmapiirin muutoksessa merkittävä rooli on ollut juuri yrittäjäyhdistyksillä.

“Vammalan Yrittäjät tarjosi silloin ja tarjoaa edelleen tärkeää tietoa ja tukea jäsenilleen. Se välittää viestejämme eteenpäin emoyhdistykseen, joka puolestaan asioi päättäjien kanssa.”

Virkamiehet yrittäjämyönteisempiä

Vaikka yrittäjiä kuullaan valtakunnan tasolla enemmän kuin aiemmin, ei yrittäjän arki ole muuttunut yhtään helpommaksi.

“Byrokratiassa olisi paljon karsimista. Pilkkuvirheestäkin voi saada sakon, vaikka yrityksen asiat olisivat todistettavasti kunnossa”, Veijo tuumaa.

“Kaupungin virkamiehet ovat kyllä yrittäjämyönteisempiä kuin parikymmentä vuotta sitten”, Vesa sanoo.

“Paljon on tapahtunut sitten Pullin aikojen. Kaupungilla laittoivat hanttiin, kun aikoinaan halusin rakentaa liiketilat tähän Tampereentien varteen. Heidän mielestään minun olisi pitänyt rakentaa keskelle metsää”, muistelee Veijo.

Toiveissa yrittäjiä ymmärtävä elinkeinojohtaja

Yrittäjäyhdistyksessä oli ennen muinoinkin vipinää. Yrittäjätori, joulunavaus ja Vuoden Yrittäjän valinta. Pirskeitä organiseerasi oikein oma toimikuntansa. Naamiaisiakin järjestettiin.

“Kaikki tunsivat toisensa ja talkoohenkeä oli ehkä enemmän. Toisaalta jäsenmäärä on kasvanut valtavasti, mikä on pelkästään hieno asia.”

Yrittäjäkonkarit istuivat kumpainenkin noin parikymmentä vuotta Vammalan Yrittäjien hallituksessa. Sen lisäksi Vesa on saanut aitiopaikalta, Sasypin hallituksessa, seurata paikallisen elinkeinoelämän liikkeitä.

“Vuoropuhelu yrittäjien ja kaupungin välillä koheni yhtiön myötä. Toivottavasti tuleva elinkeinojohtaja on sellainen, joka ymmärtää yrittäjien sielunelämää.”

“Päätöksenteossa pitäisi aina huomioida yrittäjyysvaikutukset. Ei keskustan katuja voi laittaa remonttiin parhaan kesäsesongin aikaan”, heittää Vesa esimerkin lähimenneisyydestä.

Paukkuja markkinointiin

Herrasmiehiä huolettaa myös eurojen karkaaminen kuntarajojen ulkopuolelle.

“Osasyynä on tietämättömyys. Oman paikkakunnan tuotteita ja palveluita on saatava paremmin esille. Yritystenkin pitäisi hankinnoissaan suosia enemmän sastamalalaista”, Vesa pohtii.

Paikkakunnalla toimii useampi yrittäjien asialla oleva yhdistys. Kiikoisissa, Suodenniemellä, Äetsässä ja Mouhijärvellä on oma yrittäjäyhdistyksensä.

Tarvitaanko Sastamalassa niin monta eri toimijaa vai olisko parempi keskittää voimat yhden yhdistyksen alle?

“Tämä on maantieteellisesti laaja kunta. Niin kauan kuin joka kolkassa on vireää yritystoimintaa, on oma yhdistys paikallaan. Jos meininki alkaa hiipua, kannattaa miettiä yhdistymistä”, Veijo linjaa.

Ensin eurot, sitten ideat

Keskustan kehittämistä on puitu Vammalassa – sittemmin Sastamalassa – useaan kertaan. Suunnitelmat vaan on joka kerta haudattu sinne kuuluisaan mappi ö:hön.

“Marssijärjestys on ollut väärä. Ensin päätetään eurot ja sitten vasta ideoidaan”, opastaa Vesa.

Vesa kertoo yrittäjien toivoneen pitkään torille esiintymislavaa, jotta pienempien tapahtumien järjestäminen helpottuisi.

“Sastamalassa pitäisi tarttua rivakammin tuumasta toimeen. Jahkailtu on jo riittävästi”, Veijo kiteyttää.

Nopeasti kaksikon visiot laajenevat keskustaa kauemmaksi. Vanhan varikon alueessa on potentiaalia. Mattilan pellot Stormissa tulisi kaavoittaa asuinalueeksi, jotta kaupunki kasvaisi konkreettiseesti Tampereen suuntaan.

“Ja Kaajan Karin aloite valtatien valaisemisesta täältä Nokialle oli loistava. Siinä on kolmelle oman kylän kansanedustajalle lobattavaa.”