Sveitsiläinen Saurer -kuorma-auto säksättää Pirjo ja Timo Raunion kotipihalla Sastamalan Kiikassa. Auton omistaja Simo Hellman nostaa tukevat tikkaat autoa vasten ja kehottaa jonossa olevia lapsia kiipeämään kyytiin. Parikymmentä lasta suorastaan syöksyy auton lavalle ja vähintään toinen mokoma jää vielä odottamaan vuoroaan Raunioiden pihaan.
Mistä ihmeestä on kyse?
Kiikkalaisesta kylähulluudesta, vastaa Pirjo Raunio. Syksystä kevääseen pariskunnan pihapiiri täyttyy toimintakerhon puitteissa kymmenistä lapsista.
”Parhaana kertana heitä on pihassa touhunnut 87. Tänään tuli ennätys, laskin että alkukokoontumisessa ladossa lapsia istui 81. Sen jälkeen saapui vielä 12 lisää. Siihen päälle vanhemmat ja ehkä pikkusisarukset, joita on mukana”, Pirjo Raunio hymyilee keskiviikkona.
Saurer oli vetonaula
Saurer oli keskiviikkona pidetyn kevään viimeisen kerhon vetonaula; yllätys, jonka kyydissä lapset pääsivät reissulle Kiikan keskustaan. Matkan määränpää oli vielä autoon kiivetessä kaikille epäselvä.
”Ei mitään hajua. Ehkä me mennään keskustaan Saleen, tai sitten Vammalaan asti”, uumoili Tuomas.
Oikea vastaus selviää saman tien, kun kyydissä istuvat aikuiset jakavat lapsille määränpään paljastavia lappusia.
”Jäätelökioskille me mennään! Tää on ihan 5/5 -juttu”, hihkuvat Hugo, Mikki ja Tuomas.
Mammuttikerhoja keväästä syksyyn
Pirjo Raunio kertoo toimintakerhojen saaneen alkunsa, kun perheen nyt parikymppinen esikoinen oli pieni. Keväällä ja syksyllä lapsille tarjotaan puuhaa kiipeilystä benji-trampoliiniin ja pomppulinnasta polkuautoihin ja mönkijöihin. Talvella Timo Raunio rakentaa pihaan pitkän liukumäen.
”Siinä on kunnon lähtölava, rännit ja kaikki. Lapset ovat ristineet sen koko kylän parhaaksi. Talvella paistetaan myös makkaraa ja lasketellaan potkukelkoilla.”
Rauniot kuuluvat Vammalan helluntaiseurakuntaan. Uskoa ei toimintakerhossa tuputeta, mutta joka kerhon aluksi kokoonnutaan ensin pieneen hartauteen. Helluntaiseurakuntaa on kiittäminen myös keskiviikon jäätelötarjoilusta.
Halu tarjota lapsille elämyksiä juontaa juurensa aikaan, jolloin Rauniot eivät vielä olleet edes yhdessä.
”Olemme olleet tahoillamme mukana omien seurakuntiemme lapsi- ja nuorisotyössä, kuten kerhoissa ja leireillä. Kun menimme naimisiin, totesimme, että tätä työtä haluamme tehdä jatkossakin. On ilo tarjota lapsille terveellistä, turvallista ja hauskaa tekemistä.”
Lue koko juttu keskiviikkona ilmestyvästä Alueviestistä.
Kiitoksen ansaitsevaa toimintaa! Kuulen ensi kertaa tästä. Moniko meistä sitoutuisi samaan? En ole uskonnollinen, mutta teot osoittavat halua tarjota yhteinen elämys ja tunne välittämisestä. Juuri se voi pelastaa monen lapsen elämän suunnan.
Samaa mieltä!
Kiitos Pirjo ja Timo. Kohtaatte monen monta iloista lasta ja heidän vanhempaansa. Keskiviikko iltaa odotetaan!
Ev.lut saa ihmisten verot, muttei tee mitään. Kiitos tästä hienosta työstä!
Hienoa toimintaa.
Hienoa työtä ja aivan vapaaehtoista sellaista. Yllä ollut kirjoittaja, kyllä ev. lutkin tekee jotain, mutta ei aivan näin suurta kerhoa kylläkään siellä pyöri.