Romulan Taiteellisen Teatterin porukkaa hipsii Hopun palvelukeskuksen sisäpihalle. Kaunis kesäpäivä on kuin luotu yhteislaululle sairaalanmäellä.

Kanssalaulajat, eli Iltaruskon asukkaat ovat arkirutiinit rikkovasta tuokiosta varmasti mielissään, arvellaan hoivahenkilökunnan keskuudesta.

Ensin esittäydytään puolin ja toisin. Jaakko Karjulan soitin herättää heti puheita. Naisväkeä vähän huvittaakin.

”Vai meinaa poika soittaa pyykkilautaa? Voi voi, monesti oon järvessä nuorena plikkana pyykkiä huuhtonut”, sanoo Salli.

Juokse sinä humma on monelle tuttu, Armas laulaa antaumuksella ulkomuistista.

”Hieno laulu. Minä olen hevosmiehiä ja maatilan poikia, Panu oli sen humman nimi, joka meinasi sillan pielestä luisua alas jokeen”, toteaa Eino.

Mummon kaappikello raksuttaa muistojen tiellä. Laulu tuo Sirkun mieleen käkikellon, jonka kukkuminen ei korvaa miellyttänyt.

”Vaan enää ei kelloja tarvita. Ovikellon soitto on kaunein, se kertoo että joku tulee käymään.”

Tunnelma vaihtuu, kohta ollaan junassa. Matka alkaa, kun junan pilli viheltää. Pohjolaisen Pentti on kotoisin Kuopiosta, lienee RTT:n salainen ase, sillä niin reippaasti kajahtaa Lentävä Kalakukko.

”Ihan on kuin Kuopion torilla”, huokaa joku.

Yleisön eli kanssalaulajien toiveesta pihamaalla soi Vanhan myllyn taru.

”Lauloin tätä useasti töitä tehdessäni. Kiva kappale”, kommentoi Tyyra.

Salli on juttutuulella ja kertoo tanssineensa monesti grammarin tahtiin, ja lauantaitanssit piti aina kuunnella radiosta.

Einopa on rakentanut itse levysoittimen. Ja sehän teatterilaisia innostaa. Kysymyksiä satelee.

”Hyödynsin soittimessa polkupyörän dynamoa. Ei se ollut homma eikä mikään. Vinyylit ovat ikuisia”, mies kertoilee.

”Taitaa Eino olla sellainen Pelle Peloton”, tuumaa Kati Juurikka.

Eino istuu pyörätuolissaan lippalakki vähän kallellaan ja on yhtä hymyä.

Laulattaa 2018 -hanke luo hyvää mieltä

Romulan Taiteellisen Teatterin Laulattaa-hanke on luonut hyvää mieltä useisiin vanhuspalveluiden yksiköihin kevään ja alkukesän aikana.

Huittisten Säästöpankin mahdollistamissa yhteislaulutuokiossa soivat ikivihreät kappaleet, palvelukotien asukkaiden toivelaulut.

”Tapio Rautavaaran esittämiä kappaleita toivotaan eniten. Lauletaan ja tanssitaan, jokainen tilaisuus on erilainen, sillä toimimme yhdessä vanhusten kanssa”, kertoo RTT:n Katariina Ristimäki.

Kyse on kohtaamisesta ja läsnäolosta.

”Nämä tuokiot ovat olleet elämyksiä ja tuottaneet hyvää mieltä puolin ja toisin”, sanoo Pentti Pohjolainen.

”Muistoja ja yllätyksiä, minua on viety paritanssiin niin, etten ole koskaan näin paljon tanssinut. Ja Penttiä on luultu papiksi”, Kati Juurikka nauraa.

”Yksi mies otti minua kädestä ja piti siitä kiinni koko tunnin ajan. Tällaisille kohtaamisille on selvästi tarvetta, siksi haluamme tätä tehdä”, Ristimäki sanoo.

RTT:n Laulattaa-hanke jatkuu jälleen syksyllä. Takana on nyt kahdeksan keikkaa, ja teatterin tavoitteena on toteuttaa yhteensä 20 yhteislaulutilaisuutta.

Muokattu klo 17.20. Kyseessä olivat Hopun Iltaruskon, ei Jussinkodin asukkaat, kuten jutussa aiemmin luki.