Kalkkitehtaalla vahva tulevaisuus, mutta kalkin puute uhkaa peltojamme

Myyntipäällikkö Timo Kanerva, kiinteistöpäällikkö Ville Helin ja divisioonajohtaja Jarkko Kaplin näkevät Vampulan kalkkitehtaan vahvana yksikkönä, jonka toiminta nykyisillä myyntimäärillä on turvattu noin 25 vuodeksi.

Nordkalkin Vampulan tehdas on toimittanut talven aikana kalkkia maanparannukseen noin neljänneksen viime vuotta enemmän. Tällä hetkellä Vampula on Nordkalkin jauhetehtaista suurin maanparannuskalkin toimittaja, ja toimitukset ovat yhtiön mukaan lievässä kasvussa. Satakunnan erinomaiset levitysolosuhteet ja pitkään jatkuneet pakkaset ovat vauhdittaneet menekkiä edellisten hiljaisten talvien jälkeen.
”Kysyntää on, mutta nyt se realisoituu vain superolosuhteissa, kuten kuluvana talvena Satakunnan alueella”, myyntipäällikkö Timo Kanerva luonehtii.

Mitalin toisella puolella onkin hyvin himmeää. Maamme peltojen kalkitustarpeet ovat hyvin suuret, ja tilanne on mennyt vain kehnompaan suuntaan. Lumiset talvet, huono routatilanne ja sateiset syksyt ovat haitanneet peltojen kalkitusta. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta ilmiöstä, jossa on useita tekijöitä.
”Haasteena kalkitusmäärän saavuttamiseksi ovat viljelijöiden taloustilanne, äärimmäiset sääilmiöt ja vuokraviljelyn yleistyminen”, Kanerva luettelee.
”Lyhyet ja kalliit vuokrasopimukset aiheuttavat tilanteen, jossa kalkituksen kannattavuutta on vaikea perustella.”
Unohtaa ei kuitenkaan sovi, että kalkitus on yksi pitkäjänteisen ja kannattavan peltoviljelyn perusteista.
”Vuokrauksen lisääntyminen voi johtaa kierteeseen, jossa kukaan ei huolehdi vuokrapellon kasvukunnosta.”
Kanerva viittaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n selvityksiin, joiden mukaan viljelijän omien peltojen pH-arvo on puoli viljavuusluokkaa parempi kuin vuokrapeltojen.

Kalkitusyhdistyksen kokamien tilastojen mukaan kalkkia on levitetty viime vuosina vain noin 500 000 tonnia vuodessa, eli noin 230 kiloa peltohehtaaria kohden.
Kanerva sanoo määrä olevan vähäinen, sillä pH:n ylläpitämiseksi kalkkia tarvittaisiin vuositasolla vähintään 300-500 kiloa hehtaarille. Tällä hetkellä peltojemme keski-pH on 5,9, joka on viljavuusluokassa tyydyttävä. Tavoiteltava pH-luokka on ”hyvä”, jolloin pH on selvästi yli kuuden.
”Tavoitteen saavuttaminen seuraavan 20 vuoden aikana edellyttää, että Suomen pelloille levitetään kalkkia yksi rekkakuorma jokaista aktiivitilaa kohden vuodessa. Yhteenlaskettu kalkitusmäärä olisi noin 1,6 miljoonaa tonnia.”

Nordkalk
-Ympäristöteknologiayritys
-Henkilöstö noin 1 080
-Nettomyynti 351 miljoonaa euroa v. 2012
-kuuluu Rettig-suvun omistamaan konserniin
-toimintaa 9 maassa ja yli 30 paikkakunnalla
-liikevaihto 351 miljoonaa euroa

Vampulan kalkkitehdas
-Louhos avattiin 1983
-Jauhatus alkoi 1984
-Työntekijöitä 6
-Kolme louhosta: Punola, Matkusjoki, Siivikkala
-Käyttää jauhatusprosessissa VamBion toimittamaa biokaasua
-Tuotteet: maanparannuskalkki ja kalkkifillerit

Kalkki
-Vähentää happamuutta
-Parantaa savimaan rakennetta
-Vilkastuttaa pieneliötoimintaa
-Vapauttaa maan ravinnevaroja kasvien käyttöön
-Sitoo haitallisia aineita
-Nostaa satotasoa

 

Poimintoja