Lukiokoulutuksen myllerrys uhkaa Äetsän Sarkia-lukiota ja Mouhijärven lukiota

Parhaillaan lukiokoulutus on suuremmassa muutoksessa kuin koskaan aikaisemmin.

Opetusministeriön tavoitteena on harventaa lukiokoulutuksen järjestäjien määrää. Tästä syystä koko Suomessa kaikki nykyiset lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat perutaan.

Reagointina tähän Sastamalan koulutuskuntayhtymä on jo lähestynyt alueensa lukioita neuvotellakseen lukiokoulutuksen siirtämisestä osaksi koulutuskuntayhtymää. Sastamalan kaupungin onkin päätettävä uusien hakukriteereiden julkistamisen jälkeen, hakeeko se itse lukiokoulutuksen järjestämislupaa, haetaanko lupaa mahdollisesti yhdessä osana isompaa lukiokoulutuksen järjestäjäkokonaisuutta, vai siirretäänkö lukiokoulutus osaksi Saskyn toimintaa.

Lukiokoulutuksen rahoitusta ollaan myös muuttamassa nykyisestä opiskelijakohtaisesta rahoitusmallista kohti tuloksellisuutta painottavaa mallia. Niin sanottu pienen lukion korotettu valtionosuus on tässä yhteydessä poistumassa. Näiden uudistusten on kaavailtu astuvan voimaan vuoden 2017 alussa. Sastamalan muutokset tuovat selkeän haasteen toteuttaa lukiokoulutusta nykyisellä verkostolukiomallilla Vammalan ja Mouhijärven lukioissa sekä Äetsän Sarkia-lukiossa. Nykyinen rahoitusmalli on mahdollistanut kolmen lukioyksikön toiminnan.

Kasvatusjohtaja Pekka Kares ja verkostolukion rehtori Anni Virnes ovat vierailleet Äetsän Sarkia-lukiossa ja Mouhijärven lukiossa kertomassa opiskelijoille ja henkilöstölle valmistelutilanteesta. Vastaava tilaisuus on Vammalan lukiossa torstaina. Pääsanoma on ollut, että lukiokoulutus on muutoksessa. Tämän takia Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia-lukion osalta on varauduttava siihen, että jossain aikataulussa koulujen toiminta loppuu ja lukiokoulutus toteutetaan pelkästään Vammalan lukiossa. Tämä muutos saattaa koskea jo nykyisiä lukiolaisia.

Sastamalassa osana ensi vuoden talousarvion valmistelua kaupunginvaltuustolle laaditaan selvitys lukiokoulutuksen vaihtoehdoista. Käytännössä tämä tarkoittaa syksyllä 2012 laaditun selvityksen päivittämistä.

  • Vastuuta sastamala

    Kaikessa nyt säästetään. Eilen kuulin, että nuorisotalo kolu suljetaan homeongelmien takia ja lapset ovat olleet hometalossa jo pitkään kun kaupunki on vain hyssytellyt asiaa.

  • Nimetön

    Hyvä uutinen! On syytä järkeistää pikkukaupunkiin vain yksi lukio eli Vammalaan vahva lukio! Samalla voisi vähentää yläasteitakin tai tehdä niistä edes samankokoisia. Nyt sylväällä on suuria luokkia ja kummallisia pikkuluokkajärjestelyjä ja sitten jossain Äetsässä ja Mouhijärvellä on kans pieniä luokkakokoja. kamalan epätasa-arvoista koulunkäyntiä riippuen siitä missä kulmilla asuu vaikka ollaan samassa kaupungissa. muutos on tervetullut vuosien jahkaamisen jälkeen. Lisäksi sitten vielä kummallisen erikokoisia ala-asteitakin. näistä kaikista pitäisi tehdä joku verorahojen kululaskenta.

    • Järkeä jo päivähoitoon

      Ennen kaikkea pitäisi karsia kehnoa ainesta lukiopuolella niin opettajien kuin oppilaiden parissa.

      Jos lukion suorittamiseen menee viisi vuotta tai opettaja lintsaa/näyttää ikivanhoja kalvoja vanhentuneine tietoineen tai juoksentelee koulutuksissa/kursseilla minkä ehtii ja sijaiset hoitavat homman, on aika laittaa lappu luukulle.

      KESKIARVORAJA kahdeksikkoon, niin amikset täyttyvät ja saamme duunareita käytännön hommiin.

      Kyllä koulutus on mennyt pieleen, jos yo-kosmetologi istuu kaupan kassalla tai päivähoitolukiossa lojutaan oppilashuoneessa sohvalla viidettä vuotta kyljellään.

      Kun karsitte, aloittakaa näistä. Ja ne 70-kymppiset eläkeläiset pois pikkulukioista vuosia venyttämässä. Mitä hyötyä on käydä lukio tuon ikäisenä ja me maksamme sen lystin?

      • Nimetön

        Keskiarvorajaa saisi kyllä nostaa. Kun menee/pyrkii lukioon, niin opiskeluun kannattaa panostaa tosissaan. Nyt on ns. lama-aika, jolloin maistereitakin on jo liikaa , mutta koulutus ei ole heillä ole mennyt hukkaan. Jossain vaiheessa elämää työsarka avautuu ja korkeakoulutus on paikallaan ja hyödyksi. Palatakseni lukioasasiaan>lukio antaa hyvän pohjan yleissivistykselle. Ammattikoulusta valmistuneita tarvitaan jne. ,mutta siellä voisi panostaa esim. kielelliseen ym. yleissivistävään koulutukseen enemmän samoin hoitoalan koulutuksissa. Nimimerkillä ; “hyvin huonoa ammattitekstiä” kohdannut vanhahko työihminen! (siis kommentin kirjoittaja)

  • Nimetön

    Tää on kylä niin Tyrvääläistä ajettelua ja päätöksen tekoo.Se on jokaikisen oma asia misä asuu, kandee muuttaa syrjään ni saa käyrä pienessä koulussa koulunsa. Voi voi jos joutuu isoon luokkaan, se on kumminkin edessä jossain vaiheessa.

  • Nimetön

    Nelivuotinen “päivähoitolukio” muuttuu jälleen kolmivuotiseksi, ainakin valtion rahoitus. Hyvä näin.

  • Nimetön

    kyllä se on peruskoulu joka on päivähoitoa, lukioon pyritään ja mennään vapaaehtoisesti ja hoitoon mennään johonki ihan muualle. ja tuskin lukiolaiset nuoret haluu asuu jossain kiikas tai Mouhijärvellä vaan niitten vanhemmat on sattunu syntyyn tai muuttaan sinne. voishan koulukuljetuksia järkätä vaikka kaukolasta kiikkaan ja karkusta Mouhijärvelle ja sillai tasattas noita koulukokoja. jotkutjoutuu isoihi levottomiin luokkiin

  • Nimetön

    KÄSITTÄÄKSENI VAMMALAN LUKIOSSA ON JO NYT AHDASTA. MITEN SITTEN KUN TULISI VIELÄ MUUALTA LISÄÄ OPISKELIJOITA.
    LISÄKSI MOUHIJÄRVI/HÄIJÄÄ KASVAVAA ALUETTA,EIKÖ MOUHIJÄRVEN LUKION SÄÄSTÄMINEN OLISI OK..

  • Nimetön

    Lavialaistenkin on hyvä huomata, että lukioiden muutos koskee koko Suomea. Päättäjien kannattaisi katsella asioita aina pitemmälle ja laajasti. Jättää omien pisteiden keruu ja olla tässä ajassa nyt. Ajatella nykyisiä nuoria ja heidän edessä olevia haasteitaan eikä muistella kuinka ihanaa oli ennen.

  • Nimetön

    Mouhijärvi kasvaa Nokian ja Tampereen vaikutuspiirissä. Sastamalaan riittää yksi lukio ja se tulisi olla Mjärvellä. Siksi Keikyä pitäisi välittömästi liittää Huittisiin.

  • Tarkkailija

    Koko toisen asteen koulutuksen painopiste on väärin: suurinta osaa ikäluokista ajetaan lukioihin vaikkei siihen eväät riittäisikään. Tilanne on nyt se ettei osalla lukion läpäisseistä ole kunnollisisa eväitä AMK saati yliopisto- opintoihin. Tämä on resurssien haaskausta yhteiskunnassa jos mikä! Ammatilliseen koulutukseen päätyy pääasiassa vain kaikkein heikoin aines mikä laskee koko ajan ko. koulutuksen kriteeristöä ja edelleen käytännön osaamisen tasoa työelämässä! Tässä mietittävää koulutuksen linjanvetäjille!

  • Nimetön

    Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä todelliseksi mahdollisuudeksi. Kisälliperiaatteella luodaan oikeat ammattilaiset. Todelliset lukumiehet lukioon ja yliopistoon. Molempia todella tavitaan nostamaan Suomi nousuun. Arvostaen molempia.

  • Nimetön

    Valtio laittaa rahahanoja tältäkin osin kiinnipäin. Lukio on tähän asti ollut kannattavaa ” bisnestä ” kunnille mut nyt sekin loppuu !!!!

  • Nimetön

    Keikyöläiset lukiolaiset menevät lukioon Huittisiin, samoin osa kiikkalaisista. Mouhijärveläiset menevät Tampereelle, Nokialle ja Hämeenkyröön, kiikoslaiset Poriin. Vammalalaisista osa myös Tampereelle.

    Ei hätää, kaikki halukkaat mahtuvat Vammalan lukioon. En tiedä sitten onko tuo yhtälö Sastamalalle kannattavaa tai ei, nuoriso siirtyy sitä kautta jo varhaisessa vaiheessa muualle, Vammalaan toki jäävät seniorit…

  • Nimetön

    Ammattikoulu pitäisi heti muuttaa 2 -vuotiseksi. Tällä hetkellä koulutusohjelma on löysä; hyppytunteja, odottelua, nelipäivästä viikkoa jn. Valtion varojen tuhlausta ja oppilaat ei saa minkäänlaista käsitystä työelämän rytmistä.

    • Aika käy vähiin suojatyöpaikoissa

      Ammattikoulun opettajat näyttävät kovin ehtivän ties mihin rientoihin ja ottamaan kantaa asioihin, joista heillä ei ole omaa kokemusta.

      Yksi johtaja, monta t-ää neitsyttä.

  • Nimetön

    8.10.2014 09.18 Entiset kiikoislaiset ja suodenniemeläiset suurin joukoin käynyt Lavian lukiota vuosikymmenet. Ja halukkaita on edelleen ollut.

    • Nimetön

      Lavian lukiohan on ollut vuosikymmeniä alueen paras lukio! Todella harmi että se nyt menetetään…

  • Näino

    Vammala on aina ollut sellainen syrjäinen tuppukylä, johon ei ole ollut kenelläkään asiaa. Seudun aidot kasvusuunnat ovat Tampereen suuntaan. Mouhijärven ei olisi ikinä kannattanut liittyä keinotekoisesti luotuun Saastamalan liittoumaan.

  • Nimetön

    UPEAA ajattelua, että lukion keski-arvoraja pitää nostaa 8 aan. Toivottavasti myös kaupunki asian ymmärtää.

    • Riman alta

      Ei ymmärrä. Päättäjät ovat yleisesti ottaen tasoa maatalousoppilaitos vuosimallia 45, sen jälkeen mikään valonsäde opinasioissa ole heihin kohdistunut. Vain “omasus” eli perityt metsät, pellot ja rantatontit sekä oman siemennesteen tulokset, lue kakaroiden lykkääminen kunnan laiskavirkoihin, kiinnostaa.

      Kahdeksan keskiarvoraja jää fiksujen kaupunkien varaan.

    • Nimetön

      Keskiarvorajaa voisi korottaa vielä sinne 8,4 tms., koska lukio antaa pohjan yliopistokoulutukselle ja tietysti joillekin ammattikorkeakoulualoille. Ammattikorkeaan vaan pyritään ja päästäänkin nykyään liian helposti amiksen jälkeen ja motivaation puute näkyy. Suomessa voitaisiin palata ns. opistoaikaan ja pitää yliopistot yliopistoina, oliko ammattikorkeauudistus tarpeellinen vai haettiinko sillä vaan titteleitä , kuten YAMK ja AMK…ihan sitä samaa tietoa tuli aikanaan opistoista ja erikoistumislinjoista jne. UUdistus on kysynyt rahaa ja mitä se on tuottanut? Lukioiden määrää on syytä vähentää, mutta maltillisesti?

  • Köyhä

    Mouhijärvi kasvaa,ainoana sastamalassa,sinne sastausta eikä vammalan kepukyliin.

Kommentointi ei ole käytössä.