Metsiemme salaperäinen pikkupöllö on viime vuosina tullut huomattavasti aikaisempaa tutummaksi. Varpuspöllötutkimus otti aimo harppauksia eteenpäin, kun runsas kaksikymmentä vuotta sitten huomattiin tämän pöllöjen kääpiön huolivan asunnokseen myös pöntön, kunhan kämpän etuseinällä on vahvuutta vähintään viisi senttimetriä.
Aikaisemmin esimerkiksi pöllöpoikueiden rengastaminen vanhoista pohjantikan ja käpytikan koloista oli suunnattoman työlästä, jopa mahdotonta. Poikasten ja emolintujen rengastaminen on pönttöjen myötä helpottunut. Samalla myös pöllöharrastajien ja -tutkijoiden into kiertää kentällä ja harjoittaa havaintojen tekoa on kasvanut.

Pihapöllö ei aina kotoisin lähimetsästä

Aleksi Lehikoisen, Tatu Hokkasen ja Heikki Lokin tuore tutkimus osoittaa, että varpuspöllöt voivat vaeltaa jopa useita satoja kilometrejä ennen talvireviirin perustamista. Moni näkee varpuspöllön pihansa ruokintapaikan läheisyydessä havittelemassa lintu- tai myyräpaistia. Tällainen pihapöllö ei siis välttämättä ole kotoisin aivan lähialueen metsistä.
Varpuspöllöt liikehtivät etenkin syksyisin. Vaellukset ovat osittain yhteydessä pikkunisäkkäiden kannanvaihteluihin. Tiheä keväinen myyrätilanne parantaa pöllöjen pesimämenestystä. Sen sijaan heikko myyrätilanne ajaa lintuja vaellukselle. Voimakkaimpia vaellukset ovat silloin, kun tilanteet tapahtuvat samana vuonna peräkkäin. Yltäkylläisen pesimäkauden jälkeen myyräkannan romahdus johtaa voimakkaaseen nälkävaellukseen, kuten tapahtui syksyllä 2003 ja 2009.

Nuoret naaraat liikkuvia

Hangon lintuaseman aineiston mukaan nuoret linnut ja etenkin nuoret naaraat liikkuvat runsaimmin. Niitä on Journal of Avian Biology -sarjassa julkaistun tuoreen tutkimuksen perusteella yli kolme neljästä vaeltajasta. Vanhat koiraat puolestaan vaeltavat vähiten.
Kiinnostavana tutkijat pitävät sitä, että ero sukupuolten välillä ei selity niin sanotulla dominanssiteorialla. Varpuspöllönaaraat ovat suurempia kuin koiraat, ja siten suurikokoisemmat yksilöt voisivat vallata parhaat reviirit ja ajaa pienemmät yksilöt vaellukselle.
Pienikokoiset koiraat jäävätkin vartioimaan tulevaa pesimäreviiriään. Pienempinä ne ovat ketterämpiä saalistajia ja pystyvät siten hankkimaan ravintoa myös niukemmissa olosuhteissa. Myyräkadon aiheuttaman nälänhädän iskiessä naaraat lähtevät ruokailuapajien hakuun.

Perustaa talvireviirin

Varpuspöllö perustaa loppusyksystä talvireviirin, jonne se alkaa varastoida saalistamiaan myyriä ja pikkulintuja talvea varten. Mitä isompi varasto on, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on selvitä talven yli.
Rengastettujen lintujen perusteella on havaittu, että mitä aikaisemmin varpuspöllö kuoriutuu, sitä aikaisemmin se lähtee vaellukselle. Tästä voi olla se etu, että aikaisemmin vaeltaneet ehtivät vallata parhaimmat vapaat talvireviirit pesimäalueiden ulkopuolelta. Onnistuneen talvehtimisen jälkeen varpuspöllöjen on todettu vaeltavan takaisin kohti synnyinseutuja.