Saksitut: Hiljaiset kylätiet kertovat karusti keskittämisestä

saksiKeikyän kirkon tienoilla oli aikanaan vireätä yritystoimintaa. Se keskittyi paljolti kassien ja lompakoiden valmistukseen. Tekijät olivat ylpeitä ammattitaidostaan ja tekivät työtään suurella sydämellä. Sittemmin nahkatuotteiden tuonti ulkomailta kuristi tekijät lopuilleen. Eipä kovin moni enää Keikyässä rahapusseja ompele.

Jaa mikä Keikyä? Se on kylä Sastamalassa, entisessä Äetsässä. Keikyä erottui omaksi kunnakseen 1919 Suur-Huittisista. Ja 1981 Keikyä ja Kiikka muodostivat Äetsän kunnan. Sen aikana Keikyän kylällä oli vielä vilskettä. Oli pankkeja, posti, kaksi huoltamoa ja muitakin palveluita. Nykyisin kylätie on hiljainen, etenkin Keikyän sillan eteläisellä puoliskolla.

Nämä hiljaiset kylätiet kertovat karusti suomalaisesta keskittämisen vimmasta. Ihmiset hautaan sijoittaa asumaan mahdollisimman suuriin ja tiheisiin keskuksiin. Näin erilaisten palveluiden tuottaminen on edullisinta. Maan pitäminen asuttuna kauttaaltaan on kallista ja se ei sovi nykypolitiikan menoon. Muurahaiskekomaiset kaupungit ovat useiden poliitikkojen mielestä oikea ja ainut tapa asumiseen.

Mutta. Maaseutu ja kylät nousevat alati esiin, kun puhutaan laajasta Sastamalasta. Sekin on kaupunki, joka mieluusti keskittää asumista ja palveluita. Onneksi kuntaliitosten kautta isompia taajamia on useita. Eli ainakin joitakin palveluja, toistaiseksi, on jokseenkin joka puolella kaupunkia. Pelkona tietenkin on, että eurohanojen vetäminen kaikkialla yhä tiukemmalle vie vähätkin julkiset palvelut Vammalaan, Sastamalan keskustaan. Näin käy lukioillekin, joista ainakin Mouhijärven lukio on yksi syömähammas, kun Tampereen suunnasta muutetaan kylille.

Suuntaus on ikävä juureville maaseudun asukkaille. Onneksi monilla kylillä julkisia palveluita on paikkailtu yksityisten ihmisten sitkeydellä. Se heijastuu haluna asua keskustaajaman ulkopuolella, vaikka Kela, terveysasema tai kaupungintalo eivät aivan nurkilla olekaan.

Saapa nähdä, kuinka maan uudet kansanedustajat ja hallitus suhtautuvat jatkossa maaseutuun. Se on yhä, kuritettunakin, olennainen osa Suomea. Ilman maaseutua ei ole hyvää ja puhdasta kotimaista ruokaa. Vai mitä kansanedustajat, joita Sastamalassakin on nyt kolme.