Juuri nyt pelastusviranomaisten viesti ihmisille on: varokaa heikkoja jäitä. Vesistöt ovat alkaneet jäätyä tavallista aikaisemmin niin järvien, jokien kuin pienten lätäköidenkin osalta. Vaikka pakkasia on ollut, jäällä ei ole vielä turvallista liikkua.
Lapset menevät usein uteliaisuuttaan järven jäälle tai he seuraavat vanhempien ihmisten esimerkkiä. Pelastuslaitos vetoaa nyt vanhempiin: älkää antako huonoa esimerkkiä menemällä heikoille jäille. Kertokaa lapsille jäiden vaarallisuudesta. Vesi on armoton elementti, jäinen vesi vielä armottomampi.
Vaikka lasten kanssa voi heikkojen jäiden vaarallisuudesta keskustella, niin lemmikkieläinten kanssa on toisin. Pelastuslaitos muistuttaakin, että nyt lemmikit tulisi pitää kytkettyinä vesistöjen lähellä. Jos lemmikki kuitenkin joutuu veden varaan, on turvallisinta soittaa 112:een ja odottaa pelastajien saapumista.
Asiantuntijoiden mukaan syksyinen, kunnon pakkasella syntynyt teräsjää kantaa kävelijän viisisenttisenä, mutta turvalliseen liikkumiseen jäällä tarvitaan vähintään kymmenen senttimetriä teräsjäätä. Jos esimerkiksi rannassa on viisi senttiä paksu jää, sadan metrin päässä ei välttämättä enää ole.
Turvallisuuteen heikoilla jäillä voidaan valmistautua. Monet pilkkionkijat käyttävät kelluntahaalareita ja pelastautumispukuja. Mutta pelkkä pukujen käyttö ei riitä. Niiden käyttöä pitää ensin harjoitella oikeissa olosuhteissa, sillä ilman harjoittelua voi käydä yhtä huonosti kuin ilman pukuja. Myös jäänaskalit kuuluvat jokaisen jäällä liikkujan varusteisiin.
Jäihin pudottua ja sieltä selvitäkseen tarvitaan hyvät fyysiset voimat ja ripaus onnea. Apu saattaa olla kaukana ja ongelma on, miten pystyy yleensäkään hälyttämään apua. Varsinkin jos on yksin liikkeellä.
Jos jää pettää:
– säilytä maltti ja toimi harkiten
– huuda heti apua
– käänny siihen suuntaan mistä olit tulossa
– riko jäätä edeltäsi niin pitkälle kuin se käsin ja vartalolla särkyy
– kohota itsesi potkimalla vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle.
Jos huomaat jonkun pudonneen jäihin, niin voit auttaa tekemällä nopeasti hätäilmoituksen numeroon 112. Uhria pitää kannustaa pysymään pinnalla. Tämän jälkeen voidaan käyttää mahdollisia apuvälineitä, joihin pelastettava voi tarttua. Näitä voivat olla esimerkiksi oma vaatekappale, riuku tai köysi. Auttajan pitää aina varmistaa oma turvallisuutensa. Onnettomuuspaikkaa pitää lähestyä ryömimällä kestävän jään suunnasta. Jos uhri saadaan ylös, on huomioitava, että voimakkaasti alilämpöistä ihmistä on liikuteltava varovasti eikä myöskään saa lämmittää aktiivisesti. On mahdollista, että avannosta ei pääse nousemaan ylös, eikä pelastaja pääse lähelle uhria. Tällöin on tärkeää, että avannossa liikkuisi mahdollisimman vähän ja rauhallisesti odottaen lisäavun, kuten pelastushenkilöstön saapumista.








Nykyajan citylasten ja aikuisten on paras pysyä vallan poissa järvien ja jokien jäiltä kun ei ole alkeellistakaan käsitystä milloin jää kantaa tai ei kanna.
Silloin voivat mennä jäille kun näkevät traktorin siellä huristelevan, luultavasti silloin jää kestää juuri ja juuri ihmisenkin painon,
Onko nykyisin enää näitä varoituskylttejä heikoista jäistä ? Vai onko se tapa kokonaan historiaa ? Kuka tämänkin asian tietää ?
Unissasko semmottia merkkejä oot nähny vai pikkukakkosesa?
Ennen tuli syksyisin hienoja tietoiskuja televisiosta, heikoista jäistä, olivat erittäin jännittäviä. Eihän se jää märkää miestä kanna kun on kuivankin alta pettänyt, nyt kiiruusti takaisin kotiin. Jää vain rytisi kun pojat pelasivat kiekkoa jäällä, oli ne hienoja aikoja.
Olen käynyt koulua 50-60-luvuilla. Ainakin silloin opettajat varoittelivat lapsia niistä heikoista jäistä. Miten on nykyään ? Lisäksi opettajat silloin jaksoivat neuvoja antaa kaikesta muustakin elämään liittyvästä: esim. opettaja Kouluissa oli tuolloin myös raittiusvalistusta sitäkään ei taida nyk. olla ? Nämä hyvät tavat ovat ilmeisesti myös opetuksesta jääneet, kun v-alkuinen sana kaikuu Tyrväänkin kaduilla aika usein…