Harvoin, jos koskaan näkee suomalaisen miehen huulilla yhtä onnellista hymyä, kun Kivikylän Kotipalvaamon tehdaspäällikkö Markku Matikkalan jakaessa uunituoreita Huiluntuhteja makkaraklubilaisten maisteltavaksi Huittisten tehtaalla.

“Tämä on meille ainutlaatuinen kokemus. Tapolan tehtaalla saimme maistaa pari tuntia aiemmin valmistettua mustaamakkaraa, mutta koskaan aiemmin emme ole maistelleet makkaraa suoraan uunista”, puheenjohtaja Heikki Hyvärinen kertoo.

Samalla hetkellä savustusuunin ovi aukeaa jälleen ja harmaalepän lempeä savu tulvahtaa klubilaisten ympärille. Makkaran päälle maistuu vielä Huittisten tehtaan valmistusmäärältään suurin artikkeli, Wanhanajan nakki.

“Meidän klubimme ei arvostele, eikä laita makkaroita paremmuusjärjestykseen, sillä makuasioista ei voi kiistellä. Silti voin sanoa, että kokemuksena ja makuelämyksenä tämä on ihan unohtumaton.”

Lähes 30 vuotta sitten perustettu Makkaraklubi on noin 40 raavaan miehen ylläpitämä aatteellinen yhdistys, joka Hyvärisen sanojen mukaan kokoontuu vapaamuotoisesti syömään makkaraa ja juomaan olutta.

Varsinaisten jäsenten lisäksi klubi on valinnut kunniajäsenikseen toistakymmentä Makkaramestaria presidentti Martti Ahtisaaresta näyttelijä Vesa-Matti Loiriin.

Klubi vain hyvämaineisille miehille

Klubin jäseneksi voi päästä tiukan seulan läpi jokainen hyvämaineinen suomalainen, kunhan ei ole nainen. Tämä saa Matikkalan esittämään oleellisen kysymyksen, eikö se ole epätasa-arvoista.

“Emme ole mitään naistenvihaajia, mutta klubin kokoontumiset ovat ainut paikka, missä saa olla kotioloilta rauhassa. Jos naiset haluavat, niin voivat sitten perustaa vaikka Suomen Siskonmakkaraseuran”, Hyvärinen vinkkaa pilke silmäkulmassa.

Pari kertaa vuodessa klubi tekee vierailuita makkaratehtaisiin ympäri Suomea. Tänä syksynä perinteinen retki suuntautui Huittisiin. Kivikylän Lapin tehtaalla yhdistys vieraili jo kymmenen vuotta sitten.

Makkaran muotoinen Hullulenkki-myymälä on klubin mielestä nerokas, Hyvärinen kehuu toimitusjohtaja Jari Laihosen ideaa hullun hyväksi. Herättääpä makkaramyymälä jopa pientä kateutta.

“Helsingissä rautatieasemaa vastapäätä olevalla Makkaratalolla ei ole mitään tekemistä saman nimisen kansallistuotteen kanssa. Tämä on se ainut oikea makkaratalo.”

Ei ötökkämakkaraa suunnitteilla

Toisin kuin voisi kuvitella, makkaraklubilaisten ruokavalio ei koostukaan yksinomaan makkaroista ja nakeista. Jokainen mies vakuuttaa olevansa sekasyöjä ja Kivikylän lounaspöydästäkin lautasille eksyy makkarakastikkeen lisäksi myös salaattia.

“Liha ja lihavalmisteet ovat meille yksi osa ravintoa, aivan kuten suurimmalle osalle suomalaisista. Haluamme korostaa ja tuoda esiin makkaran erinomaisia ominaisuuksia maukkaana, ravitsevana, edullisena ja nopeana ruokana sekä vaalia makkaraperinteen ja makkarakulttuurin säilymistä ja edistämistä Suomessa”, Hyvärinen kertoo.

Siksi klubilaiset eivät olekaan innoissaan aika ajoin esille nousevista tutkimuksista, joissa erityisesti prosessoidut lihatuotteet, kuten makkara ja kinkku joutuvat mustalle listalle.

“Kuka enää uskaltaa haudutella porsaankyljyksiä tai grillata makkaraa ja kruunata ateriansa korvapuustikahveilla, kun kanelikin on saatu tappavien aineiden listalle. Maailman hengenvaarallisin paikka ei olekaan huumekartellien hallitseman meksikolaisen Acapulcon yöelämä vaan suomalainen ruokapöytä”, Hyvärinen veistää.

Makkaraklubilaiset osoittavat huolensa myös siitä, että suomalainen lihakulttuuri on köyhtymässä.

Matikkalakin tietää, etteivät teurastuksen sivutuotteet enää kuulu suomalaiseen ruokapöytään.

“Halutaan fileetä, vaikka muissa osissa makua olisi huomattavasti enemmän”, hän harmittelee.

Viime aikoina ruokakeskustelussa on noussut esiin myös hyönteisten käyttö ravintona tulevaisuudessa. Vaikka Kivikylä kuuntelee aktiivisesti asiakkaiden toiveita ja tekee jatkuvaa tuotekehitystä, ei ötökkämakkara ole vielä suunnitteilla.