Kalaneuvoksen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan kuluttajia vaivaa kalaostoksilla tiedon puute. Suomalaiset eivät tiedä, onko heidän ostamansa kala valmistettu, eli esimerkiksi savustettu, graavattu tai fileoitu Suomessa.
Kala kuuluu kiinteästi suomalaisten ruokavalioon. Kalaneuvoksen tutkimuksen[1] mukaan 58 prosenttia suomalaisista käyttää kalatuotteita säännöllisesti ja 42 prosenttia satunnaisesti. Kalan kysyntä onkin jopa kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana. Samaan aikaan ulkomainen kala on uinut suomalaisten lautasille. Vain 20 % suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista.
Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kuitenkin haluaisi ostaa kalaa nykyistä enemmän. Erityisesti tämä korostuu nuorten aikuisten keskuudessa. 25–34-vuotiaista suurin osa toivoisi kauppakassistaan löytyvän enemmän vedeneläviä.
Suurin este kalan ostamiselle on hinta ja saatavuus.
Kotimainen kalantuotanto ahtaalla
Kalantuotanto on uinut jo vuosia sitten Suomen rajojen ulkopuolelle.
”Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa, mutta todellisuudessa se on melko hankalaa. Kalankasvatus- ja kalastuselinkeino on Suomessa hyvin ahtaalla ja käytännössä kotimainen kalankasvatus on romahtanut viime vuosina. Alan säätelyä lisätään jatkuvasti ja uusien kalankasvatuslupien saanti on tehty todella vaikeaksi. Käytännössä kalatalouden omistus, tuotto ja työpaikat virtaavat tällä hetkellä ulkomaille”, toteaa Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen.
Hukkasen mukaan on kummallista, että jopa 48 prosenttia suomalaisista ei tiedä kalaa ostaessaan, onko se valmistettu Suomessa.
”Tämä on hälyttävä luku. Muussa ruoantuotannossa kuluttajat pitävät kotimaisuutta ja kotimaista tuotantoa erittäin tärkeänä valintakriteerinä. Kalatuotteiden osalta kuluttajat elävät pimennossa. Miten kotimaista tuotantoa tukevia valintoja voisi tehdä, jos tätä varten ei ole riittävästi tietoa?” Hukkanen ihmettelee.
Kala on ympäristöystävällisin eläinproteiinin lähde. Se kuormittaa Itämerta vain murto-osan verrattuna maatalouteen ja hiili- ja vesijalanjälki on pieni.[2]
”Myös me joudumme tällä hetkellä käyttämään tuotannossamme osin ulkomaista kalaa, koska kotimaista kalaa ei ole riittävästi. Suomessa olisi erinomaiset edellytykset kestävään kalankasvatukseen. Mikäli alan säätelyä ja lupakäytäntöä kevennettäisiin, Suomi voisi hyödyntää luonnonvarojensa rikkauden paremmin myös elintarviketuotannossa”, Hukkanen sanoo.
[1] Kalaneuvoksen tutkimusyhtiö Innolinkin kautta teettämä tutkimus selvitti suomalaisten näkemyksiä kalansyönnistä ja -ostamisesta. Tutkimukseen vastasi tilastollisesti edustava otos, noin 1 200 suomalaista. Tutkimus toteutettiin kesällä 2018.
[2] Lähde: Luke: Kalamarkkinakatsaus 2016 sekä Laskelma maa- ja metsätalouden sekä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien arvioista vuosina 1990–2015
Suomalainen Kanadan siika joutsenlipulla?
Ihan liian kallista, eli ostakoon ne kellä on varaa.
Kulovesi ja rautavesi täynnä kalaa, nyt vaan pyydystämään ja syömään lähikalaa
Mutta jos ne ovat Porin kautta ulkomailta tulleita. En syö ulkomaista kalaa!
Siellä on kuule aika monta voimalaitosta välissä jotta porilaiset kalat ei pääse Rautaveteen ja Kuloveteen,kaikki vaan kalastamaan ja syömäänkotimaista kalaa.
Ensin pitää laittaa muutama kymppi kalastuskorttiin ja lupiin, satanen verkkoihin, lippuihin ja naruihin tai katiskaan ja tonni veneeseen. Sitten pääseekin jo nauttimaan halvasta lähikalasta. Toki voi onkia itse tehdyllä mato-ongella särkiä rannalta, sehän on ilmaista. Kyllä totuus on se, että jos kohdalle sattuu mitallinenkin kuha, se on heitettävä takaisin järveen. Ei köyhällä ole varaa syödä niin kallista kalaa.
Kukaan ei kai mainosta lähikalaa halvalla, terveellistä kylläkin. Joo ja hyvät harrastukset aina maksavat joten ei muuta kuin säästämään niihin välineisiin jotta pääsee kalaan. Kyllä on hienoa syödä kuha tai ahvenfiletta paistettuna, kantarellikastiketta ja valkoviiniä.