1918 tapahtumista kirjoittanut Jari Järvelä: ”Rakkaus kirjoihin syntyi Vammalassa”

Markku Esko (oikealla) tervehti Jari Järvelää tilaisuuden jälkeen. Hän kertoi lukeneensa Kosken kahta puolta -romaania Sastamalakodin lukupiirissä. “Pelasin Jarin isän kanssa samassa jalkkisjoukkueessa”, Esko jutteli.

Kirjailija Jari Järvelä vietti lapsuutensa kesät Vammalassa isoäitiensä luona. Aune asui Nälkälänmäessä, Asta Sammonkadulla keskustassa. Vammaskoski erotti toisistaan kaksi maailmaa, kaksi eri taustoista tulevaa ihmistä, kaksi erilaista näkökulmaa vuoden 1918 tapahtumiin.

”Molemmat mummini kertoivat tarinoita, ja heidän luonaan luin paljon. Rakkaus kirjoihin syntyi Vammalassa, tarinan voima on lähtöisin täältä”, sanoi kirjailija Pukstaavin kirjailijakahveilla torstaina.

Mummit kertoivat lapsenlapselleen myös sisällisodasta. Pikku-Jariin kertomukset jättivät pysyvän jäljen. Nälkälänmäki tuntui jännittävältä ja pelottavalta paikalta, niin monesta talosta oli kuollut ihmisiä.

”Mielessäni monet ihmiskohtalot heräsivät eloon.”

Aikuisiällä Järvelä nauhoitti isoäitiensä kertomuksia. Äänitteet vaikuttavat ratkaisevasti viime vuonna julkaistun, Kosken kahta puolta -romaanin, syntyyn.

Teoksessa 7-vuotias Jari viettää vuonna 1977 kaksi päivää kahdessa mummilassa. Poika elää kesää kahdessa eri todellisuudessa ja kuulee kaksi eri totuutta vuoden 1918 tapahtumista. Muistoissaan mummit palaavat noihin raskaisiin aikoihin, järkyttävät tapahtumat avautuvat lapsen näkökulmasta. Lapset joutuivat silmittömän väkivallan todistajiksi.

”Yritän kirjoittaa historiasta inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta korostaen. Usein ihmisessä, joka tekee pahoja tekoja, on tilkka hyvyyttä. Samoin hyvissä ihmisissä on piirto pimeyttä. Maailma ei ole mustavalkoinen”, Järvelä mietti.

Historiaa kuvatessaan kirjailijalle on tärkeää antaa ääni niille, jotka eivät ole tulleet kuulluiksi. Lapset ja naiset ovat jääneet marginaaliin.

”Aina ensin kirjoitetaan voittajan näkökulma, sitten pyritään objektiivisuuteen kuvaamalla tapahtumapaikkoja, sodan kulkua ja vaiheita. Seuraavaksi on sotilaiden vuoro. Lapset ja naiset vaietaan.”

Kirjailijan mietteet kiinnostivat Sastamalassa. Tupa oli melkein täysi.

Järvelän kirja puhutti myös Pukstaavin runsaslukuista yleisöä. Kirja onnistuu kuvaamaan sisällissodan tapahtumia puolueettomasti, ja yleisöstä kyseltiin, oliko teosta vaikea kirjoittaa tasapuolisuutta vaalien.

”Nälkälänmäen mummini oli vaatimaton ja lempeä, Sammonkadun mummi draamallinen ja voimakastahtoinen. Ihmiset usein luonnostaan sympatiseeraavat heikompaa, joten jouduin hieman pehmentämään jälkimmäistä. He molemmat olivat minulle rakkaita. Vaikeinta oli kaapia vuosikymmenet pois ja päästä sisälle 7-vuotiaaseen itseeni”, Järvelä kertoi.

”Jarin molemmat isoäidit olivat ihania, hyviä ja kauniita naisia. Olen saanut tehdä hattuja heille molemmille”, todisti modistimestari Raija Mäkinen.

Teoksessa Aune ja Asta ovat Aino ja Sofia. Järvelä sanoi muutoksen johtuvan siitä, että nimet ovat lukijaa ajatellen kovin lähellä toisiaan.

”Kirjassani on totta 80 prosenttia. Ja totta on myös se, että mummini lähenivät toisiaan kahdeksankymppisinä. Sain heidät istumaan samaan pihakeinuun, kun asetuin ensin heidän väliinsä.”

Kirjassa on kuvaus, jossa Jari on Sofian kanssa uimarannalla Kaalisaaressa. Mummi koittaa parhaansa mukaan opettaa poikaa uimaan, mutta laihoin tuloksin. Hyppytorni houkuttaa silti, ja Jari kapuaa sen ylimmälle tasanteelle. Hän vetäisee henkeä, astuu reunan yli ja putoaa.

Toimittajaa jää hieman vaivaamaan, mahtoiko kirjailija lapsuudessaan hypätä Kalssusta vai jäikö teko haaveeksi?

Lähetän kirjailijalle messenger-viestin. Hän vastaa:

“Hyppäsin ylimmältä, joskus 7-vuotiaana. Siitä on valokuvakin. Poika keskellä ilmaa.”

Pukstaavin Pama Alavilo haastatteli Järvelää.
  • avatar Nimetön

    Mikä oli kirjassa mainittu tanssilava ? Lähistöllä toimi vähän aikaa Marttilanharjun lava, Tyrväänkylässä oli lava, ja suulitanssit olivat muodissa.

    • avatar Nimetön

      Tämä kommentti käy näköjään joka aiheeseen, mutta oli hienoa, että saatiin kirjailija käymään.

      • avatar Nimetön

        Tuo ’naurettava ja lapsellinen’ on trolli. Huutelee joka ketjuun samaa kommenttiaan. Ei kannata vastailla.

      • avatar Nimetön

        Samaan trolliketjuun kuuluvat: Häijää Sastamalan tuleva keskusta, oliko mersu?, SDP – käsi toisten taskussa 100 vuotta, vihervasuri, voi v…u! jne.

      • avatar Nimetön

        Ilmeisesti viitataan sodan päättymisen jälkeiseen terroriin. Silloin ilman oikeudenkäyntiä aloitettiin vankien teloitukset. Samanlaisia mitä nyt näemme mediasta ulkomailta ja joita kauhistelemme. Suomessa tätä kansanmurhaa ei koskaan viety tuomioistuimeen ratkaistavaksi.

  • avatar Nimetön

    Ilmeisesti Suomen pitäisi kuitenkin hankkia seuraavat uudet hävittäjät Ruotsista. Gripen olisi turvallinen valinta ja paljon halvempi kokonaisuus. Suomalaiset saisivat itse tehdä huollot ja muutenkin lisätä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Ja totuushan on, ettei niitä hävittäjiä koskaan tarvita “tositoimissa”.

Kommentointi ei ole käytössä.