”Syäs nyv vaan se teppos kus kerran otit”, kuuluu esimerkkilause, joka Tyrvään murteen sanakirjassa avaa sanan teppo saloja.

Mutta mikä ja millainen teppo oikein on?

Aidolla tepolla ei ole minkään tunnetun ruokalajin nimeä. Kustantaja-kirjantekijä Marko Vesterbackan mukaan teppo on sisällöltään hieman epämääräinen. Itse tehty teppo on syöjälle mieluinen, mutta jos teppo on jonkun toisen tekemä, se voi oudoksuttaa ja jopa ällöttää. Myös koiralle voidaan tehdä teppo.

”Tyrvään murteen sanakirjan mukaan nykytyrvääläiset tepot ovat keittoja ja puuroja ja muita vastaavia sötkötyksiä, jotka perustuvat tekijänsä yksilöllisiin mielitekoihin ja saatavilla olevien ainesten luovaan käyttöön”, Vesterbacka selvittää.

Teossa olevaan ja Vanhan kirjallisuuden päivillä julkaistavaan Sastamalan seudun ruokaperinnettä kartoittavaan kirjaan mahtuisi vielä hyvinkin muutama teppo.

Löytyisikö Alueviestin lukijoista tepon tekijöitä ja kuvaajia? Millainen on sinun tepposi? Jos sinulla on teppo hallussa, valmista sellainen, nappaa siitä kuva ja kerro meille mitä tepposi sisältää.

Kirjan pääotsikkona Hyvvää!

Vesterbackan, valokuvaaja-graafikko Mikko Joonan ja toimittaja Pirjo Silverin toimesta syntyvä vahvasti visuaalinen ruokaperinnekirja on saanut nimen. Sastamalan alueen ruokakulttuurista ammentavan teoksen pääotsikoksi tulee Hyvvää!

Hyvvää on merkitykseltään vielä enemmän ja parempaa kuin hyvää.

Turvautukaamme jälleen Tyrvään murteen sanakirjaan, jossa Martta Heikkinen kertoo kutunjuuston valmistuksesta seuraavaa:

”Keitin vetej ja panin siihen sualaa ja. Ja sittes sen haiman sinnel likkoon, nin kylä siittä nin hyvvää tuli, ettei kans tarvinnut tällätäm muuta teelusikallinen – kylä juaksetutti, ämpärillisen!”

Sahdista todetaan:

”Miähek kulki stet talosta talloon ja aina tuatiin sahtia juara. Ja se oli hyvvää! Mutte nyt ennää ollenka. Tää mailma on tullu sten sukkelaks.”

Olga Vihdanmäki sanoi varitaikinasta:

”Kylä se hyvvää on. Mutta sitäkän konstia ei kukkaan ennää ossaa.”

Perinneruokaa uudella tvistillä

HYVVÄÄ! Sastamalan ruokaperinnekirja ei ole keittokirja eikä ensyklopedia. Teos pyrkii tarjoamaan runsaan ja rehevän kokonaiskuvan perinneruuista, niiden valmistamisesta ja esimerkiksi pidoista, kattauksista ja muusta ruokaan ja juomaan liittyvästä. Kirjan toinen kivijalka on Sastamalan ruokaperinne juuri nyt. Alan ammattilaiset ovat tehneet annoksia varta vasten kirjan kuvauksiin.

Kirjan idea on lähtöisin Facebookin Tyrvää-ryhmästä, jossa Vesterbacka kyseli, millaisista aiheista ryhmän jäsenet haluaisivat lukea. Toiveissa toistuivat useamman kerran ruoka ja kylät.

Ruokaperinnekirjan yhteisöllinen alku johti yhteisölliseen tekoprosessiin. Kustantajan mukaan yhdessä tekemisen henki on leimannut kirjan tekemistä, joka ikinen yhteydenotto johti valokuvaussessioihin.

Perinneruoka – kuten klimppisoppa – voi olla nykykokille haaste. Vesterbackan mukaan kirjantekijät ovat mielissään siitä, miten haaste on otettu vastaan. Esimerkiksi Tyrvään Pappilan keittiössä valmistui moderni tulkinta vanhasta juhlaruoasta, keitetystä ja täytetystä kalasta.

”On ollut elämyksellistä seurata, miten perinneruuista tehdään päivitettyjä versiota. Toivottavasti kirjamme innostaa yhä useampia ihmisiä tutustumaan seudun ruokaperinteisiin.”

Kuvan ja tiedot teposta voit lähettää osoitteeseen toimitus@alueviesti.fi 5. huhtikuuta mennessä. Kännykkäkuvat kelpaavat. Julkaisemme teppojen kuvia Alueviestin netissä ja mahdollisesti myös lehdessä. Teppo-aineistoa vastaanotetaan vain sähköpostitse.