Taidekaupunki Sastamalassa tapahtuu taas – Ahlgrènista Wirtaseen on lumoava näyttely

Kati Juurikka ja kulttuuripalvelupäällikkö Päivi Mäki-Kerttula ihailevat Kaapo Wirtasen punaliidulla tekemiä luonnoksia. Ne eivät ole olleet koskaan aiemmin esillä. Jaatsin näyttely tarjoaa siis taideharrastajallekin paljon uutta katseltavaa.

Lisää taideaarteita avautuu ihaltavaksi Sastamalassa. Paikkakunnan kesän kuvataidetarjonta täydentyy Kulttuuritalo Jaatsin Ahlgrènista Wirtaseen -näyttelyn myötä. Näyttely sisältää poimintoja kaupungin taidekokoelmasta, ja sitä voi pitää neljä vuotta sitten alkaneen kokoelmatyön tähänastisena huipentumana.

Kaupungin kuvataidetta kartoittanut ja luetteloinut kuvataiteilija Kati Juurikka on tehnyt valtavan työn. Hän toimii myös näyttelyn kuraattorina. Kokoelman 700:sta teoksesta on Jaatsille valikoitunut noin 170 teosta. Taidetta on muun muassa Lauri Ahlgrènilta, Emil Danielssonilta, Akseli Gallen-Kallelalta, Anja Levorannalta, Into Linturilta, Kaapo Wirtaselta, Nina Ternolta ja Raimo Viitalalta – ihan vain muutamia mainitakseni.

Kati Juurikka puhuu Sastamalasta taidekaupunkina. Pelkästään se tosiseikka, että Suomen merkittävin kuvataiteilija asui ja eli paikkakunnalla on inspiroinut lukuisia taiteentekijöitä ja -harrastajia näihin päiviin saakka.

”Tyrvääseen kytkeytyviä, valtakunnallisesti tunnustettuja taiteilijoita on todella paljon. Ennen vuotta 1979 jo 34. Sen kertoo eräs ansiokas kotiseutuyhdistyksen julkaisu”, Juurikka mainitsee.

Vaikka taidemuseota ei Sastamalassa ole, on meillä sentään Gallen-Kallelan lapsuudenkoti Jaatsi, joka palvelee kuntalaisia ja turisteja vaihtuvine taidenäyttelyineen. Ahlgrènista Wirtaseen -näyttelyyn tuleva voi nauttia taiteesta ehostuneessa näyttelytilassa, Jaatsin sisäseinät ovat nimittäin saaneet valkoista maalia pintaansa. On myönnettävä, että taulut pääsevät paremmin oikeuksiinsa nyt kuin entistä juuttikangasmaista taustaa vasten.

Akseli Gallen-Kallelan teos Istuva tyttö.

Mitä itse näyttelyyn tulee – se on kerrassaan lumoava läpileikkaus kuvataiteen eri tyylisuuntiin, tekniikoihin ja ajallisiin kerrostumiin. On modernismin muotokieltä, realistisia muotokuvia, grafiikkaa, jyrkkää ja pehmeä veistojälkeä, maisemia, luontoaiheita ja aikansa ilmiöihin kantaaottavia töitä. Onpa Juurikka poiminut näyttelykokonaisuuteen mukaan Mauri Kunnaksen Noitarumpu-piirroselokuvaan tekemän liikekalvosarjankin.

Yksi näyttelyn helmistä on Niko Tiaisen tekemä videoteos, joka tarjoilee virkistäviä näkökulmia kaupungin julkiseen veistotaiteeseen. Muun muassa puistoissa olevat kiviveistokset näyttävät aivan erilaisilta valaistuina pimeässä. Ja millainen elämys onkaan nähdä Pirunvuoren kivilinna osana ympäristöään, ilmasta käsin. Kamera lähestyy kohdetta järveltä, on vain vettä ja lähestyvä metsän raja. Sitten metsää, joka tuntuu jatkuvan ja jatkuvan, kunnes puiden keskellä pilkottaa harmaa kivirakennus, kuin kallion kyljestä muovattuna. Kuvauksessa on onnistuttu saavuttamaan juuri se erämaa-ateljeen tuntu, minkä vuoksi Danielsson linnansa aikoinaan rakennutti.

Into Linturin naiskuvaa.

Eteisaulasta oikealle sijoittuvaan tilaan on koottu grafiikkaa. Määrällisesti eniten esillä on Pekka Vuoren ja Taisto Toivosen töitä. Juurikan mukaan kaupungin lahjoituksena saama Toivos-kokoelma on ainutlaatuinen.

”Toivonen oli tuottelias ja ahkera taiteilija, vaikka leipätyönään toimi Tyrväällä palomiehenä. Hän oli keskeisimpiä ja lupaavimpia graafikoita ja puupiirtämisen taitajia Suomessa, ja hänen teoksiaan oli näyttelyissä myös muualla Euroopassa.”

Kaupungin taidekokoelmaa kartoittaessaan Juurikka on kuullut monta tarinaa teosten taustoista ja taiteilijoiden elämästä. Hän on yrittänyt painaa kaiken mieleensä ja tehdä kuulemastaan muistiinpanoja. Huolena on tiedon säilyttäminen jälkipolville.

”Sastamalassa vaikuttaneista taiteilijoista pitäisi ehdottomasta tehdä tutkimusta. Ja mahdollisimman pian, kun lähdemateriaalia on vielä saatavilla”, Juurikka sanoo viitaten taiteilijoiden lähisukulaisiin.

Aiheesta enemmän 19.6. Alueviestissä.

Näyttely on 14.6 – 31.8. avoinna joka päivä kello 12 – 18. Vapaa pääsy.

Anja Levoranan työ To Finland on maalattu 1990-luvun “pakolaisaallon” aikoihin.
Emil Danielssonin maalauksia. Vasemmalla Richard Rautalinin ystävästään Danielssonista veistämä rintakuva.
Martti “Huuhaa” Innasen maalaus Umpihullu mouhijärveläinen potunsyöjä kutsuu Innasen taiteen pariin Sammaljoelle.
Vaikka Kati Juurikka on parhaansa mukaan tehnyt salapoliisityötä kaupungin taidekokoelman parissa, ovat nämä grafiikan työt yhä arvoitus. Kenen tekemiä ne ovat?

Jätä kommentti