Sastamalalainen kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) on tyytyväinen hallituksen budjettiriihen lopputulemaan, vuoden 2020 talousarvioesitykseen.

”Suomalaiset äänestivät huhtikuun eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Kansalaisten viesti oli vahva ja selkeä: nyt on aika rakentaa oikeudenmukaisempaa, inhimillisempää ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Ja Rinteen hallitus on ryhtynyt toimeen”, kirjoittaa Nurminen.

Nurmisen mukaan Rinteen hallituksen talouspolitiikan päämääränä on tavallisten ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Se koostuu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä talouskasvusta, työllisyyden parantamisesta sekä kestävästä julkisesta taloudesta.

”Muutos aikaisempaan on merkittävä. Edellisen hallituksen aikana leikattiin sosiaaliturvaa, säädettiin epäoikeudenmukainen aktiivimalli ja leikattiin koulutuksesta. Edellinen hallitus heikensi varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta, leikkasi kehitysyhteistyömäärärahoja ja valmisteli sote-uudistusta markkinoiden, ei ihmisten ehdoilla.”

Nurmisen mukaan Rinteen hallitus vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta muun muassa parantamalla perheiden asemaa, perusturvaa ja pienempiä eläkkeitä. Lisäksi hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna, ja poistaa epäoikeudenmukaisen aktiivimallin leikkurin. Hallitus investoi merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla 256 miljoonan euron kokonaisuudella. Hallituksen budjettiesitys kaventaa tuloeroja.

”Nyt on aika ottaa yhdessä suunta kohti inhimillisempää, tasa-arvoisempaa ja reilumpaa Suomea.”

Tulevaisuuslinja liikkeelle – koulutusinvestoinnit käyntiin

Nurmisen mukaan hallitus näkee investoinnit osaamiseen ja koulutukseen keskeisinä Suomen hyvinvoinnin, työllisyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen yhteensä 256 miljoonaa euroa tavoitteenaan nostaa osaamista koko yhteiskunnan tasolla, luoda edellytykset työllisyysasteen kestävälle kasvulle ja tarjota lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään 1.8.2020 alkaen.

”Varhaiskasvatuksen hankkeen puitteissa kaksivuotisen esiopetuksen pilotointia jatketaan ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan. Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021”, Nurminen selvittää.

Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen ”Islannin mallin” luomiseksi.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisenä.

 Hoitotakuu ja 0,7 hoitajamitoitus

Nurminen mainitsee myös hoitotakuun. Hallituksen tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Sen toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa.

Hallitus sitoutuu parantamaan vanhuspalveluita merkittävästi tällä hallituskaudella kirjaamalla lakiin henkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen tehostetussa palveluasumisessa (0,7).

Työllisyyttä ja elinvoimaa Suomeen

Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen korotukset toteutetaan täysimääräisinä heti vuonna 2020.

Aktiivimallin leikkuri poistetaan.

Kansainvälisen kasvun ohjelmaan varataan määrärahoja yhteensä 13 miljoonaa euroa vuonna 2020, ja summa nousee asteittain yhteensä 29 miljoonaan euroon vuonna 2023.

Hallitus panostaa 46 miljoonaa euroa vuonna 2020 digitalisaation edistämisen kokonaisuuteen.

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi koko maassa esitetään määrärahoja useisiin infrahankkeisiin. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi.

”Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitus kasvaa 362 miljoonaa euroa vuonna 2020. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen ehdotetaan yhteensä 22 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021.”

Hallitus varautuu Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla.

Sastamalan kohdalta on kiinnostavaa, että pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä parannetaan myös välillä Tampere–Pori.

”Tampere-Pori-raideyhteyttä parannetaan ja nopeutetaan kohdentamalla 40 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitus tasoristeysten poistoon”, Nurminen kertoo.

Lisäksi Tampere–Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 18 miljoonan euron valtuus. Seinäjoki–Vaasa-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 3 miljoonan valtuus.

Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin lisäystä, joka on 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja nousee 16 miljoonaan euroon vuoteen 2023 mennessä.

Osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 11,2 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa vuosittain.

Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllisyyden edistämiseen ehdotetaan yhteensä 11 miljoonan euron vuosittaista määrärahalisäystä.

Pienituloisten asemaa kohennetaan

”Politiikka on arvovalintoja. Hallitus tukee perheitä sekä parantaa peruspalveluita ja pienituloisten asemaa”, korostaa Nurminen.

Pienimpien eläkkeiden korottamiseen ehdotetaan käytettäväksi 183 miljoonaa euroa nettona. Korotus kohdistuu noin 1300 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.

Lapsiperheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 eurolla. Elatustukea korotetaan 7 eurolla.

Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Ilmastonmuutosta torjumaan

Hallitus lisää luonnonsuojelun määrärahoja ensi vuonna sadalla miljoonalla eurolla, josta osa on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus haluaa saada Suomen hiilineutraaliksi vuoteen 2035  mennessä ja hiilinegatiiviseksi nopeasti sen jälkeen.

”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään panostuksia vähäpäästöiseen liikenteeseen, asumisen ja energiantuotannon päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouteen sekä muutoksilla verotukseen. Lisäksi osoitetaan rahoitusta maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan hiilinielujen kasvattamiseksi ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi”, Nurminen luettelee.

Aktiivisesti rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi 

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2020 ehdotettavat määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019.

Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyttä parannetaan 1,5 miljoonan euron kertaluonteisella lisäpanostuksella vuonna 2020.

Nurmisen mukaan poliisien määrän lisääminen merkitsee panostusta kansalaisten turvallisuuteen. Poliisitoimen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä poliisien määrän nostamiseksi asteittain 7 500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2022 mennessä.

Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen kohdistetaan 2 miljoonan euron lisäys.