“Ihhahhaa, ihanaa”, tuumasivat Ella ja Ilari Sastamalan synttäreillä

Hilkka ja Toivo Mäkipää sekä Pentti Kankaanpää  kokivat reissun kaupungintalolle oikein antoisana. Vanhat valokuvat kirvoittivat muistoja.

Sastamalan 10-vuotissynttäreitä vietettiin torstaina erilaisten tapahtumien merkeissä. Moni kaupungin toimipiste avasi ovensa vieraiden tulla ja tutustua.

Sastamalan kaupungintalon käytävillä on kuhinaa juhlapäivänä. Hilkka ja Toivo Mäkipää sekä Pentti Kankaanpää tutkivat intensiivisesti seinällä olevia vanhoja valokuvia. Näkymät 1960-luvun Marttilankadulle ja Puistokadulle kirvoittavat muistoja.

“Tuossa näkyy nykyinen Herra Hakkaraisen talo, mutta eipä ole vielä Kassantaloa rakennettu. Se vaikuttaa olennaisesti katukuvaan”, toteaa Hilkka.

“Ja katsokaas tuota taloa Puistokadulla, siinä oli hammaslääkäri Eskolan vastaanotto. Kansakouluaikana tuli se paikka tutuksi, silloin ei muuten puudutettu, kun reikiä paikattiin”, muistelee Toivo.

Kolmikolla on kotiinviemisiksi kaupungintalolta kertynyt luettavaa sekä Onnenpyöristä pyöräytettyjä voittoja. Kakkukahvitkin on reissulla nautittu.

“Oikein mukava päivä. On tutustuttu taloon ja viranhaltijoihin, nyt on kynnys matalammalla tulla toistekin.”

Herra Hakkarainen tuuletti synttäripäivänä jopa ei niin onnekasta pyöräytystä.

Leikkiä ja taidetta Kauppalantalolla

“Ihhahhaa, ihahaa, ihanaa”, raikaa Kauppalantalon parkkipaikalla, kun sisarukset Ella ja Ilari Heljävaara, 5 ja 2 vuotta, ratsastavat keppihevosilla hurjaa kyytiä.

Vauhti on huimaa, ja hevoset täytyy välillä viedä talliin lepäämään ja vaihtaa toisiin. Kun kepparitouhu riittää, on aika tarttua maalisuteihin ja tehdä taidetta pihan asfalttiin.

“Tästä tulee muu-eläin”, ilmoittaa Ella. Mahtaakohan kyseessä olla lehmä vai kenties joku ihan omanlaisensa otus?

Ennen sosiaalikeskuksen järjestämää tapahtumaa Kiikoisissa asuvat Heljävaarat ovat käyneet kaupungintalolla halimassa Herra Hakkaraista ja kuuntelemassa sellonsoittoa.

“Otettiin oikein asiaksi tämä juhlapäivän viettäminen. Aloitimme kierroksen Toukolan koululta ja kirjastosta. Todella kivaa, kun ympäri kaupunkia on ohjelmaa. Sastamala on niin laaja kunta, ettei yhden tapahtuman takia olisi ehkä tullut lähdettyä”, kertoi lasten äiti Heidi.

Minkälaisia ajatuksia Sastamalan ensimmäinen vuosikymmen Heidissä herättää?

“Muutimme muutama vuosi sitten vasta paikkakunnalle, Sastamalaan, joten olen siihen nimeen tottunut, vaikka toki käytän myös Kiikoista. Olemme viihtyneet.”

Ella ja Ilari viihtyivät kepparitouhuissa Kauppalantalon takapihalla.
Hevosurheilun jälkeen oli taiteen vuoro.
Sosiaalikeskuksen avoimissa ovissa juhlistettiin myös kirjajulkkareita. Hiljaa meitä hiotaan -kirja (Warelia) pitää sisällään sosiaalitoimen työntekijöiden ja asiakkaiden runoja. Kuvassa teoksen tekemiseen osallistuneet sosiaalityöntekijät Taina Koski-Vähälä, Niina Myllymäki ja Marianna Heikkilä.
Sastamalan kaupunki voi olla vasta 10 vuotta vanha, mutta sen juuret ovat syvällä. Moni kirjapääkaupunkilainen sai siitä muistutukseksi luettavaa kaupungintalolta. Kaupunginsihteeri Marja Pajula uhkasi tentata toimittajia myöhemmin, ovatko kuvan teosten opit menneet perille. Hui!
Päiväkodin lasten asfalttiin kirjoittama teksti sen kertoo: “Yhdessä olemme enemmän.”

Jätä kommentti