Sastamala 10 vuotta: Kynnys uuteen kaupunkiin oli jo valmiiksi matala

Uutta Sastamalan kaupunkia juhlittiin näyttävällä ilotulituksella Torikeskuksen katolta. Kuva: Alueviestin arkisto.

Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän hivuttautuminen uudeksi Sastamalan kaupungiksi alkoi jo vuoden 2005 lopulla. Tällöin Suodenniemen kunta otti yhteyttä Vammalaan ja esitti kosinnan kuntaliitokseksi. Silloinen Suodenniemen kunnanjohtaja Petri Pikkuaho oli vakaasti naimakaupan kannalla.

”Etenkin erikoissairaanhoito vei kunnan taloutta pahasti pakkaselle. Palvelujen turvaamiseksi liitos oli tärkeä. Kunta olisi varmasti vielä hetken pärjännyt itsenäisenä, mutta olisimme joutuneet syömään metsät ja silti talous olisi ollut tiukoilla.”

Alkuvaiheessa mukaan kyseltiin Kiikoista, Mouhijärveä ja Äetsää. Ne eivät vielä olleet valmiita. Nopeiden ja juoheiden neuvonpitojen päätteeksi Suodenniemi kiinnittyi Vammalaan vuoden 2007 alussa.

”Liitos toi merkittävät porkkanarahat. Meillä laitettiin kuntoon muun muassa vesiasioita ja  annettiin avustuksia yhdistyksille. Taisi olla niin, että porkkanoista meille tuli kolme neljäsosaa. Liitos oli onnistunut, vaikka palveluja sitten hiljaksiin karsittiin. Niin olisi varmaan käynyt muutenkin”, toteaa Pikkuaho, joka on nykyisin Pirkanmaan liiton hallintojohtaja.

Yhteydenotot naapureitten taholta

Vammala ei ollut liitosasioissa koskaan aktiivinen, eli yhteydenotot tulivat naapureitten taholta. Silloinen Vammalan kaupunginjohtaja Paavo Salli muistelee, että Suodenniemen jälkeen yhteyttä otettiin Äetsästä. Silloin mietittiin jo uutta kaupunkia.

”Kynnys uuden kaupungin rakentamiseksi oli matala, koska kunnilla oli jo paljon yhteistyötä, suurimpana Sastamalan seudun perusturvakuntayhtymä Saspe. Neuvottelut eivät olleet kovin hankalia, ehkä porkkanarahojen käytöstä keskusteltiin tiiviimmin.”

Äetsäläiset eivät hyväksyneet kaupungin nimeksi Vammalaa, piti etsiä uusi nimi. Esillä oli vakavasti Rautavesi.

”Se olisi kelvannut kaikille. Löysin kuitenkin kartalta keski-suomalaisen vesistön, jonka nimi on Rautavesi. Se nimi kaatui siihen. Myös Sastamala kävi kaikille. Minua pidettiin varmaan lepsuna neuvottelijana, kun en pitänyt Vammala -nimen puolta. Se ei ollut minulle kynnyskysymys, koska tavoitteena oli hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen”, sanoo Salli.

Neuvottelut johtivat tulokseen. Tosin matkassa ollut Punkalaidun irtaantui kalkkiviivoilla. Se aiheutti ylimääräistä työtä.  Ainakin Vammalan ja Äetsän valtuustot pitivät uudet kokoukset torstaina 27. joulukuuta 2007. Kaikki neljä kuntaa pitivät ensimmäiset kokouksensa jo maanantaina 10. joulukuuta.

”Piti laittaa paperit uuteen asentoon, kun Punkalaidun ei lähtenyt mukaan. Jättöaika oli vuoden 2007 lopussa, jos mieli aloittaa Sastamalana 2009 vuoden alussa. Anomus annettiin hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle (kesk) Sylväällä aivan viime tinkaan 27. joulukuuta”, kertoo Paavo Salli, joka on nykyisin eläkkeellä.

Vammala täytti 2007 sata vuotta.

“Halusimme uuden kaupungin”

Äetsän silloinen kunnanjohtaja Eero Mäki-Tanila huomauttaa, että yhteydenotto Vammalaan tapahtui johtavien luottamushenkilöitten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yhteys otettiin alkuvuonna 2007.

”Olimme keskustelleet Pauli Pietilän (kesk) ja Mauri Salmisen (sd) kanssa asiasta. Kunnan talous ei ollut kovin hyvässä kunnossa. Halusimme turvata tulevaisuuden palveluja. Emme halunneet liittyä Vammalaan, vaan halusimme uuden kaupungin.”

Jossakin vaiheessa huhuttiin Äetsän, Huittisten ja Punkalaitumen liitosta.

”Ainakaan minun tiedossani ei ole sellaista”, toteaa Mäki-Tanila.

Hän pitää Sastamalan syntymistä onnistuneena ratkaisuna. Palvelut ovat kohtuudella säilyneet ja uuttakin on tullut.

”Ritajärven luonnonsuojelualue on hieno asia. Kaupunki olisi ansainnut siitä valtakunnallisen kiitoksen”, toteaa eläkkeellä oleva Mäki-Tanila.

Punkalaidun pärjännyt hyvin

Punkalaitumen silloinen kunnanjohtaja Antero Alenius oli Sastamalan takana. Hän myös esitteli liittymistä luottamushenkilöille.

”Syynä olivat tulevaisuuden kehitysnäkymät. Katsoin suuremman kokonaisuuden paremmaksi. Kunnan talous ei ollut huonossa jamassa, joten se ei ollut syynä. Luottamushenkilöt halusivat pitää Punkalaitumen itsenäisenä, eikä siinä päätöksessä ole moittimista. Kunta on pärjännyt hyvin.”

Punkalaidun irtaantui joulukuussa 2007. Silloin huhuttiin Aleniuksen asemasta.

”Päätöksen jälkeen jatkoin kunnanjohtajana aivan normaalisti. Tulin Hämeenkyrön kunnanjohtajaksi vasta 2011, joten lähtöni ei mitenkään liittynyt silloiseen päätökseen”, tähdentää Alenius.

Esa Sirviön suojatyöpaikka

Mouhijärvi liittyi Sastamalaan yhden äänen enemmistöllä. Silloinen kunnanjohtaja Esa Sirviö oli päätynyt Sastamalan kannalle taloussyistä.

”Meille muutti väkeä lisää ja olisi pitänyt tehdä isoja investointeja. Kunnan rahkeet eivät oikein riittäneet. Meillähän oli keskusteluja liitoksesta myös Nokian ja Hämeenkyrön suuntiin. Ne eivät tuottaneet tulosta.”

Sirviö pitää kaupungin syntyä oikeana ratkaisuna ja Mouhijärven liittymistä siihen. Hänelle oli kaavailtu kehitysjohtajan paikkaa. Hän ei kuitenkaan ollut päivääkään Sastamalan leivissä.

”Katselin papereita ja totesin, että tämähän on Esa Sirviön suojatyöpaikka. Mietin myös, että jos johdossa on useita entisiä kuntajohtajia, niin tyhmyys tiivistyy joukossa”, naurahtaa Kotkan nykyinen kaupunginjohtaja.

Rautava oli itsenäisyyden kannalla

Vuoden 2013 alusta Kiikoinen liittyi Sastamalaan myrskyisten vaiheitten jälkeen. Silloinen kunnanjohtaja Tapio Rautava oli itsenäisen kunnan kannalla.

”Talous oli hyvässä kunnossa. Ainakin niin, että muutamia vuosia olisimme selvinneet hyvinkin. Myös asiointi Satakunnan suuntaan toimi hyvin eri hankkeiden osalta.”

Nykyinen Sastamalan hallintojohtaja ei kuitenkaan hirveästi moiti liitosratkaisua.

”Mitään dramaattista ei tapahtunut. Palvelut ovat yhä olemassa ja Kiikoisiin on panostettukin jonkin verran, muun muassa rantasauna, tievalaistusta ja kevyenliikenteen väyliä.”

Jätä kommentti